Quantcast
Channel: Uutisia ja ajankohtaista
Viewing all 174 articles
Browse latest View live

Koiranpäivänä 24.4. tapahtuu ympäri Suomea

$
0
0

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään maanantaina 24. huhtikuuta. Tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana ovat kansallisaarteemme, viisi kotimaista koirarotua: suomenpystykorva, karjalankarhukoira, suomenajokoira, suomenlapinkoira ja lapinporokoira. Rotuja tehdään tunnetuiksi useissa koiranpäivän tapahtumissa eri puolella Suomea.

Vaalan Seudun kennelkerho ry järjestää jo 23. huhtikuuta koiranpäivän hengessä tapahtuman Vaalan urheilutalolla. Tapahtuma alkaa klo 12, jolloin järjestetään kotimaisten rotujen esittely. Lisäksi ohjelmassa on esimerkiksi lelukoira- ja lapsi ja koira -kilpailut. Paikalla voi tutustua myös virkakoiraan. Lue lisää täältä.

Koiranpäivää vietetään Kuopiossa maanantaina 24. päivä Kuopio-Hallin kentällä klo 17 alkaen. Ohjelmassa on esimerkiksi leikkimielinen koiranäyttely eli match show sekä kotimaisten rotujen esittely. Tapahtumassa valitaan vuoden pohjoissavolainen koira ja paikalla rapsuteltavina ovat Kuopion kaverikoirat. Lue lisää tapahtumasta kennelpiirin sivuilta.

Myös Sastamalassa tapahtuu koiranpäivänä. Paikallisessa Mustissa ja Mirrissä järjestetään lelukoirakilpailu lapsille klo 17. Lue lisätietoja täältä.

Kemin Seura- ja Palveluskoirakerho ry järjestää Kemin Vanhalla Kauppatorilla koiranpäivän match show’n sekä lapsi ja koira -kilpailun. Ilmoittautuminen alkaa klo 17 ja kehät klo 18. Tapahtuman tuotot menevät hyväntekeväisyyteen. Katso lisätietoja.

Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri järjestää koiranpäivän kulkueen maanantaina 24. päivä klo 18 alkaen. Kulkueeseen toivotaan mukaan myös kotimaisten rotujen edustajia, joille varataan paikka kulkueen etuosasta. Lue lisätietoja ja katso kulkueen reitti.

Länsirajan Kennelkerho ry järjestää 29. huhtikuuta perhepäivän Pellossa. Ohjelmassa on lelukoira match show, piirustuskilpailu ja mielenkiintoisia harrastuslajien näytöksiä. Juhlavuoden ja koiranpäivän kunniaksi tapahtumassa ovat esillä myös kotimaiset koirarodut. Lue lisää tapahtumasta.

Kotimaisiin rotuihin pääsee tutustumaan erilaisissa tapahtumissa myös pitkin vuotta Kennelliiton Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme -hankkeen myötä.

Tutustu Koiranpäivän Facebook-sivuun

Koiranpäivää vietetään vuosittain 24.4. Tänä vuonna teemana on ”Hyvää elämää koiran kanssa – Kotimaiset rodut kansallisaarteinamme”. Kennelliiton tavoitteena on tehdä Koiranpäivä tunnetuksi ja saada se virallisesti almanakkaan. Lue lisää Koiranpäivästä täältä.

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto
Marianna Laitinen
viestintäasiantuntija
(09) 8873 0293
viestintaatkennelliitto.fi


Kennelliitto yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa: kurittaminen ei ole ratkaisu koiran käytösongelmiin

$
0
0

Suuret suomalaiset eläinjärjestöt ja eläinalan asiantuntijat eivät hyväksy koirien kouluttamista pakottamalla ja rankaisemalla. Eläimen kohtuuton kurittaminen ja kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty.

Suomen Kennelliitto, HESY Helsingin eläinsuojeluyhdistys, SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia ja Suomen Kissaliitto varoittavat rankaisuun perustuvien koulutustapojen ja -välineiden vahingollisista vaikutuksista koiran hyvinvoinnille. Jos koiraa koulutetaan pakottamalla ja vielä hyvin epäjohdonmukaisesti, koira voi ruveta ennakoimaan rankaisua ja elää jatkuvassa ahdistuneisuuden tilassa. Tämä vahvistaa pelkoja ja aiheuttaa stressiä.

– Hätä ja stressi ovat vakavia hyvinvointiongelmia. Koiran väkivaltainen kohtelu voi aiheuttaa koiralle fyysistä kipua sekä tarpeetonta pelkoa, mikä rikkoo eläinsuojelulakia eikä ole missään nimessä hyväksyttävää, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. 

Pakottamiseen perustuvien koulutusmetodien perustavanlaatuisin virhe on se, että koulutuksessa keskitytään pelkästään koiran ongelmakäytökseen eli oireisiin pureutumatta lainkaan niiden syihin. Tämä ei ratkaise ongelmaa. Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkijan Sanni Sompin mukaan fyysiseen rankaisemiseen perustuvat koulutusmenetelmät voivat jopa pahentaa koiran käytöshäiriöitä.

– Näin käy etenkin, jos rangaistukset ovat toistuvia ja vaikeasti ennakoitavia. Pelko hidastaa ja vaikeuttaa oppimista. Kovakätisesti koulutetun koiran selviytyminen monimutkaisista tehtävistä heikkenee ja itsevarmuus rapisee. Pahimmillaan koira voi muuttua arvaamattomaksi ja vaaralliseksi ympäristölleen tai alkaa kärsiä opitusta avuttomuudesta, jota voi verrata masennuksen kaltaiseen tilaan, hän sanoo.

Koira oppii parhaiten palkitsemalla

Kovakouraiset koulutustavat ovat tarpeettomia, sillä koiraa voidaan opettaa koiraystävällisemmin ja jopa tehokkaammin menetelmin, jotka parantavat samalla koiran ja ihmisen suhdetta. Näissä menetelmissä keskitytään koiran onnistumisten palkitsemiseen, eivätkä ne vaaranna eläimen ja sen omistajan suhdetta tai hyvinvointia eivätkä uhkaa ulkopuolisten turvallisuutta.

– Koiran koulutuksen tulee perustua oikean käytöksen vahvistamiseen. Koiraa siis palkitaan siitä, että se tekee jotain, mitä sen toivotaankin tekevän. Koira alkaa siten valita käyttäytymismalleja, jotka ovat sille kannattavia. Kun koiraa koulutetaan ilon ja positiivisuuden kautta, siitä hyötyvät sekä koira että omistaja. Yhteiset koulutushetket koiran kanssa tarjoavat parhaimmillaan hienoja kokemuksia ja onnistumisen tunteita myös ihmiselle, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Koirien kovakätiseen kouluttamiseen voitaisiin puuttua lainsäädännöllä esimerkiksi siten, että eläinten koulutuksen edellytettäisiin perustuvan tutkittuun tietoon ja eläimen hyvinvointia edistäviin käytäntöihin. Eläintenkouluttajilla pitäisi olla täten laissa määrätty pätevyys toimeensa.

– Tällä hetkellä ammattialaa ei säädellä mitenkään ja koirakoulut käyttävät koulutuksessa hyvin vaihtelevia metodeja. Siksi koiran kouluttamiseen kannattaa hakea apua koirankouluttajalta, joka on opiskellut eläinten käyttäytymistä, joka kertoo avoimesti koulutusmetodeistaan ja jonka metodit perustuvat tutkittuun tietoon. Heitä löytää muun muassa Suomen Eläintenkouluttajat ry:stä, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli. 

Virkakoiria on perinteisesti koulutettu kovin ottein. Viime vuosina asenteet ja koulutusmallit ovat kuitenkin muuttuneet. Esimerkiksi Suomen poliisin ja Rajavartiolaitoksen koirien koulutuksessa on otettu käyttöön positiiviseen vahvistamiseen pohjautuvia metodeja.

– Useat virkakoirien kouluttajat näyttävät jo hyvää esimerkkiä siitä, miten koirista voidaan kouluttaa luotettavasti toimivia työkoiria ilman pakotteita ja rankaisuja. Siksi eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä tulisi selkiyttää sitä, millaisin metodein eläimiä saa kouluttaa, ja ohjata kouluttajia pois pakotteiden käytöstä, sanoo eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta.

Kissan kurittaminen kostautuu aina

Kissan koulutuksessa lähtökohtina ovat positiivisuus ja palkitseminen. Sallittuun ja hyvään käytökseen rohkaiseminen on tehokkain tapa kouluttaa kissaa, kunhan muistaa, että mitään ei tapahdu hetkessä.

– Kissalla on oma tapa oppia ja sitä on kunnioitettava. Johdonmukainen palkitseminen on tärkeää, kun kissan halutaan toimivan halutulla tavalla. Kissalle mieluinen palkkio voi olla silitys, herkkupala tai kannustava puhe. Äänenpainoilla on suuri merkitys. Kissat eivät ymmärrä rankaisemista, ja tämä on yksi syy siihen, miksi kissaa ei saa kurittaa ruumiillisesti. Kun lyöt kissaa, menetät sen luottamuksen iäksi. Ruumiillinen kuritus kostautuu omistajalle aina. Kissa saattaa alkaa raapia huonekaluja, tehdä tarpeensa vääriin paikkoihin tai jopa käydä omistajaan kiinni. Pitkässä juoksussa tästä saattaa aiheutua kissalle stressitila ja sen yleiskunto heikkenee. Jokaista eläintä tulee kouluttaa positiivisuudella ja sen lajiominaiset piirteet huomioon ottaen kohti onnistumisia, Suomen Kissaliiton varapuheenjohtaja Satu Hämäläinen summaa.

Animalia, HESY, Suomen Kissaliitto, Suomen Kennelliitto ja SEY haluavat Kivuton koulutus -kampanjallaan muistuttaa kansalaisia ja viranomaisia siitä, että eläimen kovakourainen käsittely on eläinsuojelulaissa kielletty ja kannustavat koulutuskeinot tuottavat parempia tuloksia. Kampanjassa ovat mukana myös muun muassa Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen tutkija Sanni Somppi, Team Rokan toiminnanjohtaja Toni Lahtinen ja Bachelor of Science in Animal Behaviour -tutkinnon suorittanut ongelmakoirakouluttaja ja koiraterapeutti Pauliina Laurila.

Tutustu kampanjaan

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto
Harri Lehkonen, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
p. 050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Animalia
Laura Uotila, eläinsuojeluasiantuntija
p. 050 543 9601laura.uotilaatanimalia.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja
p. 040 547 7770, hannele.luukkainenatclarinet.fi

SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto
Kati Pulli, toiminnanjohtaja
p. 050 371 2740, kati.pulliatsey.fi

Suomen Kissaliitto
Satu Hämäläinen, varapuheenjohtaja
p. 040 570 2707, satu.hamalainenatkissaliitto.fi,

Sanni Somppi, tutkija, Helsingin yliopisto
p. 050 312 1019, sanni.somppiathelsinki.fi

Royal Canin ja Kennelliitto jatkavat yhteistyötä

$
0
0

Royal Canin Finland Oy ja Suomen Kennelliitto ovat uusineet yhteistyösopimuksensa. Vuoteen 2022 ulottuvan sopimuksen mukaan Royal Canin on Kennelliiton pääyhteistyökumppani koiranruoka-alalla. Sopimuksen myötä Royal Canin näkyy joulukuisessa Koiramessut-tapahtumassa monin eri tavoin.

Kennelliitto ja Royal Canin vievät yhdessä eteenpäin tietoa vastuullisesta koiranomistuksesta ja koirankasvatuksesta, koirien terveellisestä ruokinnasta sekä muista koirien hyvinvointiin liittyvistä asioita.

– Tämä viisivuotinen yhteistyösopimus on meille merkittävä ja mahdollistaa monenlaisen yhteistyön, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Koirien hyvinvointi on meidän molempien sopimusosapuolten tärkeä tavoite.

– Olen iloinen siitä, että voimme yhdessä Suomen Kennelliiton kanssa edistää eläinten hyvinvointia, painottaa myös General Manager Tessi Romel Royal Caninilta. Kennelliitto on meille tärkeä, erittäin ammattimainen yhteistyökumppani. Meillä on yhteiset tavoitteet, joiden pohjalta on hyvä jatkaa yhteistyötä tulevina vuosina.

Kennelliiton ja Royal Caninin yhteistyö alkoi vuonna 2012. Nyt sovittiin ensimmäistä kertaa viiden vuoden mittaisesta yhteistyöstä.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
Markku Mähönen, toiminnanjohtaja
markku.mahonenatkennelliitto.fi
(09) 887 300

Vasemmalta Royal Caninin general manager Tessi Romel, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen, Markku Mähönen, Laura Honko, Kirsi Salmijärvi.

Suomessa on jo 1 600 työkseen iloa tuovaa kaverikoiraa

$
0
0

Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa koira tuo iloa, elämyksiä ja läheisyyttä ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa. Ympäri Suomen toiminnassa on jo mukana noin 1 600 koiraa, jotka vierailevat aktiivisesti erilaisissa laitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja tapahtumissa. Tänä viikonloppuna 20.5. Helsingissä Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa järjestetään palkitsemistilaisuus, jossa palkitaan ennätykselliset 32 kaverikoiraa tekemästään arvokkaasta työstä.

Kennelliitto palkitsee useamman kerran vuodessa työssään ansioituneita kaverikoiria. Ansiomitali voidaan antaa koiralle, joka on ollut mukana toiminnassa yli vuoden ja tekee aktiivisesti työtään.

Viikonloppuna palkitaan koiria Espoon, Vantaan, Sipoon, Länsi-Helsingin ja Itä-Helsingin alueilta. Kaverikoiratoiminnassa nähdään mukana kaiken rotuisia koiria. Myös viikonloppuna palkittavien koirien joukossa on niin isoja kuin pieniäkin kaverikoiria.

Kennelliitto on kouluttanut kaverikoiria jo vuodesta 2001 ja toiminta kasvattaa yhä suosiotaan. Vuosittain koulutetaan yli sata uutta kaverikoiraa. Kaverikoirat tunnistaa niiden työasusta eli oranssista kaverikoirahuivista.

Viikonlopun palkitsemistilaisuus järjestetään kansainvälisen koiranäyttelyn yhteydessä Helsingin Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa 20.5. klo 10 kehässä numero 17.

Lisätietoa loppuvuoden muista kaverikoirien palkitsemistilaisuuksista löydät täältä.

Lisätietoja
Kaverikoirista yleisesti
Suomen Kennelliitto
Liisa Suoninen, viestintäpäällikkö
liisa.suoninenatkennelliitto.fi
050 320 3897

Helsingin tilaisuudesta
Helsingin Seudun Kennelpiiri
Päivi Uurtola-Kahri, kaverikoiravastaava
paiviataquacrest.net
044 0508 610

Kennelliiton kaverikoiran tunnistaa oranssista huivista. Kuva Heimo Asikainen

Koiranjalostuksella voidaan vaikuttaa infektioriskeihin ja vähentää antibioottien käyttöä

$
0
0

Viime aikoina on keskusteltu paljon antibioottien käytön riskeistä sekä ihmisillä että eläimillä. Huoli mikrobien muuttumisesta vastustuskykyisiksi lääkkeille on tiedostettu myös koiraharrastuksessa. Antibiootteja käytetään koirilla erityisesti ihosairauksien hoitoon.

– Antibioottien käytön vähentäminen ja infektioiden ehkäisy ovat meille tärkeitä tavoitteita, painottaa jalostusasiantuntija Katariina Mäki Suomen Kennelliitosta. – Seuraamme tiivisti keskustelua ja tutkimuksia aiheesta, ja viemme tietoa eteenpäin jäsenistöllemme.

Mikrobilääkeresistenssin torjunta nostettiin viime syksynä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen asialistalle. Maailman Terveysjärjestö WHO edellyttää jäsenmailtaan kiireellisiä toimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Valtioneuvostolle 12. toukokuuta luovutetussa Mikrobilääkeresistenssin vuosien 2017–2021 kansallisessa toimintaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, joista osa liittyy myös koirien pitoon, hoitoon ja jalostukseen. Näitä toimenpiteitä onkin jo toteutettu Kennelliiton, eläinlääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden sekä eri rotujen järjestöjen yhteistyönä.

Tavoitteena ongelmien ennalta estäminen

Antibioottien käytön vähentämiseen koirilla voidaan vaikuttaa jalostuksen avulla ja edistämällä hyviä hoitokäytäntöjä.

– Toistuvan antibioottihoidon sijasta pitäisi pyrkiä selvittämään se perussairaus, josta bakteeritulehdus ja lääkityksen tarve johtuvat. Kun omistaja sitoutuu sairauden syyn selvittämiseen, ja perussairaus hoidetaan asianmukaisesti, vähenee antibioottien käyttö, toteaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan jäsen, eläinlääkäri Juha Kallio.

– Millä tahansa koiralla voi olla joskus bakteeritulehdus, johon antibioottilääkitys on tarpeen. Joillakin roduilla on kuitenkin muita suurempi perinnöllinen alttius sairastua infektioihin. Syynä voivat olla runsaat ihopoimut tai atopia-alttius, joka on koirilla voimakkaasti perinnöllinen.

Infektioille altistavista tekijöistä on keskusteltu eri rotujen järjestöjen kanssa sekä jalostusneuvojien ja ulkomuototuomarien koulutustilaisuuksissa. Riskien nostaminen keskusteluun on parantanut tietoisuutta niistä, ja monessa rodussa riskeihin on pyritty vaikuttamaan jalostuksen kautta.

– Pidättäytymällä iho-ongelmaisen koiran jalostuskäytöstä koiran kasvattaja voi tehdä suuren palveluksen myös kansanterveydelle. Ihotulehdusten hoitoon voidaan tarvita useita pitkiä antibioottikuureja. Tämän seurauksena antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa. Näiden bakteerien aiheuttamat tulehdukset voivat olla kohtalokkaita erityisesti niille ihmisille, joiden vastustuskyky on heikko, muistuttaa Kallio.

Koirien jalostuksen tavoiteohjelmissa otetaan selkeän kielteinen kanta iho-ongelmaisten ja tulehdusherkkien koirien käyttöön jalostuksessa. Infektiosairauksien kitkemistä pois koirien jalostuksesta tuetaan myös koirien yksityiskohtaisilla jalostustarkastuksilla ja koiranäyttelyiden ulkomuototuomareille annetuilla rotukohtaisilla arvosteluohjeilla.

– Tulemme edelleen tehostamaan koulutusta sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa, kertoo Katariina Mäki. Tiedostamalla infektioriskit ja kehittämällä koiranjalostusta meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yhdessä sekä koirien että ihmisten hyvinvointiin.

Lisää aiheesta:
Koiran atopia
Rotukohtaiset ohjeet tuomareille

Lisätiedot
Jalostusasiantuntija Katariina Mäki
Suomen Kennelliitto
katariina.makiatkennelliitto.fi
(09) 8873 0228

Eläinlääketieteen lisensiaatti,
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan jäsen Juha Kallio
juhanomapostiatgmail.com
040 0387 172

Suomen kansalliskoira vei englantilaisen Angela Cavill’n sydämen

$
0
0

Suomen Kennelliitto nostaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi esille viisi kotimaista koirarotua. Englantilainen Angela Cavill on kirjoittanut nyt suomeksi julkaistun kirjan suomenpystykorvasta. Kirja julkistetaan Suomen Kennelliiton valtuustoseminaarissa Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa 27. toukokuuta 2017.

Angela Cavill hankki ensimmäisen suomenpystykorvansa 1960-luvulla. Angela rakastui samalla myös Suomeen, ja hän vierailee maassamme säännöllisesti. Hän on opetellut suomen kielen ja saanut laajan ystävien verkoston.

– Nämä ystävyyssuhteet ovat johtaneet moniin upeisiin kokemuksiin suomenpystykorvan kanssa maailman kauneimmassa luonnossa. Suomen kansalliskoira on sidoksissa Suomen ja sen kansalaisten historiaan ja kulttuuriin. Kirjani ei olisi ollut mahdollinen ilman näitä kokemuksia ja ystäviä, jotka kunnioittavat historiaa ja vanhoja suomalaisia tapoja, Cavill toteaa.

Suomenpystykorvat ovat lumonneet englantilaisen Angela Cavillin. Kuvassa Angela Cavillin koira on saavuttanut 1. palkinnon suomenpystykorvien Koppelohaukkujen voittajaluokassa.
Angela Cavill on kansainvälisesti tunnettu rodun kasvattaja ja ulkomuototuomari. Hän on myös linnunhaukkukokeiden palkintotuomari Suomessa. Hän on Suomen Kennelliiton ja Suomen Pystykorvajärjestön kunniajäsen. Hänelle on myönnetty Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ansioristi ansiokkaasta työstä rodun ja suomalaisuuden tunnetuksi tekemisestä maailmalla.

– Angela Cavill on kaikkialla suomenpystykorvan erinomainen, luotettava tuki ja turva. Hän omaa rotua kohtaan aitoa rakkautta ja todellista uskollista ystävyyttä. Me kaikki saamme nauttia hänen rakkaudestaan rotua kohtaan nyt myös tämän asiantuntemuksella laaditun kirjan muodossa, iloitsee Suomen Pystykorvajärjestön pitkäaikainen puheenjohtaja ja kunniajäsen Antti Aarnio. 

Kansallisaarteemme suomenpystykorva on koko maailmaakin ajatellen harvinaisuus, joka on polveutunut ilman risteytyksiä suoraan luonnonkannasta.

– Ihmisen ja tämän koiran yhteisellä elämänkaarella on muotoutunut erikoinen elämänmuoto, yhteinen kamppailu elämän ja elinolojen säilyttämiseksi. Tässä ihmisen ja koiran välisessä pitkässä, osin tuntemattomassa menneisyydessä muotoutuneessa yhteistyössä symbioosiksi kehittynyt elämänmuoto on ehdolla myös Unescon aineettomaan kulttuuriperinnön luetteloon, kertoo Aarnio.

Lisätiedot:

Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen
Suomen Kennelliitto
liisa.suoninenatkennelliitto.fi
puh. 050 320 3897

Antti Aarnio
antti.aarnioatnetikka.fi
puh. 050 338 9437
 

Kennelliiton valtuusto kokoontui kevätkokoukseen Hanasaaressa

$
0
0

Suomen Kennelliiton valtuusto kokoontui kevätkokoukseen Espoon Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen 28. toukokuuta. Paikalla oli 125 kennelvaltuutettua. Valtuusto käsitteli ja hyväksyi Kennelliiton vuoden 2016 tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen. Valtuusto päätti myös, ettei ensi vuoden jäsenmaksuihin tule muutoksia.

Tällä valtuustokaudella valtuustossa on mukana 143 valtuutettua. Heistä 76 on uusia, mutta valtuuston jäsenyys ei välttämättä ole heille uutta.

– On tärkeää, että kaikki Kennelliiton luottamushenkilöt tuntevat järjestön säännöt ja tavoitteet, painotti kokouksen avannut valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen.

Hän nosti avauspuheenvuorossaan esille myös huolen kokeiden ja kilpailujen ylituomarien ja toimitsijoiden riittävyydestä. Kokeisiin ja kilpailuihin osallistujien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina muun muassa rally-tokon suosion noustessa.

– Miten saamme nuoret kiinnostumaan toimitsijatehtävistä, siinä tulevaisuuden haaste, Anttinen herätteli keskustelua.

Helena Sunista Kennelliiton kunniajäsen

Valtuuston kokouksessa muistettiin kennelyhteisön aktiivisia toimijoita. Kennelliiton uudeksi kunniajäseneksi kutsuttiin hallituksen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Helena Suni. Hän on pitkäaikainen hallituksen jäsen ja yksi pitkäaikaisimmista hallituksen puheenjohtajista. Hänellä on pitkä historia koiraharrastuksessa.

Hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ojensi kultaiset ansiomerkit Sakari Potille, Antero Viitaselle, Erkki Savolaiselle, Seppo Tiihoselle, Markku Tauluvuorelle ja Voitto Pulkkiselle.

Samojedien Valkoturkki voitti rotujärjestölehtikilpailun

Kokouksessa palkittiin vuoden 2017 rotujärjestölehdet. Koiramme-lehden päätoimittajan Tapio Eerolan esityksestä palkinnot jaettiin seuraavasti:

1. palkinto Valkoturkki (Suomen Samojedinkoirayhdistys), päätoimittaja Riitta Tuomaala

2. palkinto Rottweiler (Suomen Rottweileryhdistys), päätoimittaja Elina Laaksonen, toimitussihteeri Eija Ojanen

3. palkinto Ridgeback (Suomen Ridgebackyhdistys, rhodesiankoira), päätoimittaja Outi Lilja

Valkoturkilla on meneillään 49. vuosikerta. Lehti painetaan osittain mustavalkoisena.

Vuoden 2018 jäsenmaksuihin ei korotuksia

Kokous päätti, että vuoden 2018 jäsenmaksut ovat:

Henkilöjäsen 40 euroa
Perhejäsen 21 euroa
Nuorisojäsen (alle 18 vuotta) 24 euroa
Jäsenyhdistys 40 euroa
Kennelpiirit saavat vuonna 2018 pitää itsellään jäsenyhdistyksiltään perimänsä Kennelliiton jäsenmaksut ilman tilitysvelvollisuutta Kennelliitolle.

Kennelliiton toimistolle kartoitetaan uutta toimitilaa

Toiminnanjohtaja Markku Mähönen kertoi suunnitelmista Kennelliiton toimiston mahdolliseksi uudeksi toimitilaksi. Hallitus on selvittänyt Espoossa osoitteessa Sinikalliontie 7 olevan kiinteistön tilannetta, ja selvitystyötä jatketaan. Toimitila-asiaan palataan valtuuston syyskokouksessa.

Kennelliitto anoo Kuluttajaliiton jäsenyyttä

Valtuusto päätti, että Kennelliitto hakee varsinaiseksi jäseneksi Kuluttajaliittoon. Varsinaisesta jäsenyydestä on Kennelliitolle hyötyä. Erityisesti Kuluttajaliiton juridiset palvelut ja neuvonta sekä koulutukset olisivat hyvä lisä arvioitaessa koiran kauppaan ja kuluttajasuojaan liittyviä asioita. Jäsenenä Kennelliiton ei tarvitsisi maksaa kaikista palveluista erillistä maksua.

Jos hallitus katsoo myöhemmin tarpeelliseksi erota Kuluttajaliitosta, ei hallituksen tarvitse hakea siihen valtuuston päätöstä.

Muutoksia valionarvosääntöihin

Valtuusto päätti kokouksessaan myös muutokset keskiaasiankoiran, bretagnenbassettin, pienisveitsinajokoiran, pieniberninajokoiran, pienijuranajokoiran, pieniluzerninajokoiran ja pienischywyzinajokoiran valionarvosääntöihin.

Tarkemmat tiedot muutoksista voi lukea täältä.

Valtakunnallisten Kilpa-, Haukku- ja Hirvenhaukut-otteluiden
järjestämisajankohtaan väljennöksiä

Valtuusto päätti, että Valtakunnallisten Kilpa-, Haukku- ja Hirvenhaukut-otteluiden järjestämissääntöä väljennetään niin, että nämä otellut voidaan järjestää loka-marraskuun aikana. Aiemmin ottelut tuli järjestää lokakuun toisen ja marraskuun toisen viikonvaihteen välisenä aikana. Muutoksen taustalla on se, että hirvijahdin aloitusta on muutettu metsästyslaissa.  Tämä muutos aiheuttaa painetta tasapuolisten maastojen saamiselle, joten järjestämisajankohdan väljentäminen antaa kokeen järjestäjälle mahdollisuuden suunnitella ottelun pitoajan alueelliset näkökohdat huomioon ottaen.

Valtuusto päätti myös näiden otteluiden järjestämissääntöön lisäyksen, jonka mukaan Haukku-ottelussa ja Hirvenhaukut-ottelussa ei saa toimia tuomarina kokeeseen osallistuvan koiran kasvattaja, omistaja, haltija tai omistajan perheenjäsen.

Lisäksi päätettiin, että näiden otteluiden järjestämissääntö muutetaan järjestämisohjeeksi. Jatkossa järjestämisohjeeseen hyväksyy Kennelliiton hallitus, ei valtuusto.

Sääntömuutokset tulevat voimaan 1.8.2017 alkaen.

Valtuuston kokouksen valtuuston puheenjohtaja avannut Eeva Anttinen toivotti uudet valtuustoedustajat tervetulleiksi valtuustotyöhön. Avauspuheenvuorossaan hän nosti esille huolen kokeiden ja kilpailujen ylituomarien saatavuudesta tulevaisuudessa. Kokeiden ja kilpailujen suosio on noussut viime vuosina, ja nyt tuomarintehtäviin kaivataan lisää tekijöitä.

Uudessa valtuustossa on 143 jäsentä. Heistä 76 on uusia valtuutettuja. Valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen pyysi kokouksessa mukana olevia uusia valtuutettuja nostamaan kätensä ylös. Yhteensä 39 kättä nousi ylös tässä kokouksessa.

Valtuuston kokouksessa palkittiin viime vuoden parhaat rotujärjestölehdet. Vasemmalta oikealle Ridgeback-lehden (3. palkinto) puolesta palkinnon vastaanottanut Suomen Seurakoirayhdistyksen valtuustoedustaja Mari Jänisniemi-Honkala, Rottweiler-lehden (2. palkinto) toimitussihteeri Eija Ojala sekä Valkoturkki-lehden (1. palkinto) palkinnon vastaanottanut Suomen Samojedikoirayhdistyksen valtuustoedustaja Hanne Ahola.

Kennelliiton kultaisen ansiomerkin saivat Sakari Poti (vas.), Erkki Savolainen, Voitto Pulkkinen, Antero Viitanen, Seppo Tiihonen, Markku Tauluvuori. Mukana kuvassa myös Åsa Liljeqvist, joka on saanut ansiomerkkinsä jo aikaisemmin.

Jalostustietojärjestelmään kuulotestin ja lyhytkuonoisten kävelytestin tulokset

$
0
0

Kennelliiton jalostustietojärjestelmään ollaan lisäämässä kahden uuden virallisen terveystutkimuksen tiedot. Kuulotutkimuksen ja lyhytkuonoisten koirien rasituksensietoa sekä hengitystä arvioivan kävelytestin tulokset tallentuvat järjestelmään 6.9. lähtien omistajan etukäteen tekemän sähköisen lähetteen kautta. 

Eläinlääkäri avaa lähetteen Kennelliiton Omakoirassa ja tallentaa siihen tutkimuksen taustatiedot sekä koiran tutkimustuloksen. Lausunto tai tutkimus tehdään vain sellaiselle koiralle, joka on tutkimushetkellä tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla. Kun tiedot on täytetty ja lähetetty, näkyy tulos heti jalostustietojärjestelmässä.

Kuulotutkimusta suositellaan nuorelle koiralle

Koirien perinnöllistä kuuroutta tutkitaan testaamalla aivorungon kuuloherätevastetta (Brainstem Auditory Evoked Response, BAER). Testauksen avulla voidaan tunnistaa eläimet, joiden toinen tai molemmat korvat ovat kuuroja. Koiran kuulo luokitellaan testauksen perusteella erikseen kummastakin korvasta ja koiran virallinen tutkimustulos (kuuleva/kuuro) on huonomman korvan mukainen. Jos jommankumman tai kummankin korvan tulos on avoin, suositellaan, että koira tutkitaan uudestaan noin neljän viikon kuluttua, jolloin koira saa virallisen tuloksen. Avoin tulos on epävirallinen.

Maaret Tapio

Tutkimus suositellaan tehtävän nuorelle koiralle. Koiran on kuitenkin oltava iältään vähintään 35 vuorokautta. Huomioithan, että tutkimus voidaan tehdä vasta kun koira on tunnistusmerkitty. Kennelliiton hyväksymän kuulotutkimuksen voi Suomessa tehdä neurologian eurooppalaisen tai amerikkalaisen (Dip ECVN tai Dip ACVIM (Neur.)) erikoistumistutkinnon suorittanut eläinlääkäri tai muu neurologiaan tai kuulotestaukseen perehtynyt eläinlääkäri. Löydät listan Kennelliiton hyväksymistä, yhteystietonsa julkaisun sallineista eläinlääkäreistä täältä.  

Perinnöllisen kuurouden tausta on usein epäselvä

Synnynnäistä kuuroutta esiintyy hyvin monessa koirarodussa. Merkittävin kuurouden aiheuttaja liittyy perimään. Kuurouden geneettinen tausta on kuitenkin usein epäselvä ja sekä autosomaalista resessiivistä, autosomaalista dominoivaa että X-kromosomivälitteisesti periytyviä kuurouden muotoja on kuvattu eri roduilla.

Koirilla esiintyy myös värigeenejä, jotka aiheuttavat niin sanottua toissijaista eli sekundääristä synnynnäistä kuuroutta. Merkittävimpiä näistä geeneistä ovat valkoläiskäisyyttä ja valkoisuutta aiheuttavat piepaldismi (sp)- ja white spotting -geeni (sw) sekä marmorointiväriä aiheuttava merle-värigeeni. Myös muita syitä synnynnäiselle kuuroudelle tai etenevälle kuulon rappeutumiselle on olemassa. Lue lisää dosentti Kirsi Sainion artikkelista

Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on linjannut, että kuuroja tai toispuoleisesti kuulevia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Myös toispuoleinen kuurous voi aiheuttaa koiralle hyvinvointiongelmia, jos koira ei esimerkiksi pysty paikantamaan kuulemaansa ääntä.

Lyhytkuonoisten kävelytesti on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa

Kävelytesti on tarkoitettu lyhytkuonoisille roduille, joissa esiintyy ylähengitysteiden ahtauman aiheuttamia oireita. Kävelytestissä sekä siihen kuuluvassa kliinisessä tutkimuksessa arvioidaan koirien rasituksensietoa sekä kykyä hengittää normaalisti. Testin tulos (hyväksytty/hylätty/keskeytetty) sekä mahdollisen keskeytyksen syy tulevat näkyviin Kennelliiton jalostustietojärjestelmään.

Kävelytesti ei mittaa koiran maksimaalista suorituskykyä, vaan sen tarkoituksena on erotella hyvät hengittäjät huonoista. Testi on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijaeläinlääkärien kanssa ja sitä kehitetään saatavien kokemusten perusteella edelleen niin, että se varmasti toimii kussakin testattavassa rodussa.

Kävelytestejä järjestävät rotujärjestöt ja -yhdistykset Kennelliiton ohjeiden mukaisesti. Testissä on aina paikalla valvova eläinlääkäri. Testiä valvovia eläinlääkäreitä on tällä hetkellä seitsemän. Myös yksittäisiä koiria voi käydä testauttamassa valvojaksi hyväksyttyjen eläinlääkärien luona. Testiin voivat osallistua vähintään 18 kuukauden ikäiset koirat, jotka täyttävät Kennelliiton voimassa olevat tunnistusmerkintä- ja rokotusmääräykset.

Lisätietoja:

Kävelytestissä arvioidaan koiran rasituksensietoa

Kävelytestin taustalla oleva Helsingin yliopiston tutkimus (Lilja-Maula ym. 2017)

Kuulotutkimus
 


Kennelliitto hakee määräaikaiseen työsuhteeseen tapahtuma-assistenttia

$
0
0

Haluatko olla mukana rakentamassa Suomen Kennelliiton näkyvyyttä erilaisissa koiratapahtumissa? Haemme toimistoomme Espooseen määräaikaiseen työsuhteeseen tapahtuma-assistenttia. Työsuhde kestää 28.2.2019 saakka.

Tehtävänäsi on
- erilaisten tapahtumien järjestäminen ja tapahtumiin osallistuminen (mm. Koiramessut, KoiraExpo)
- matka- ja majoitusjärjestelyt
- työhön kuuluu myös muita Kennelliiton toimiston tehtäviä.

Työhön sisältyy myös ilta- ja viikonlopputöitä.

Toimit tapahtumaosastollamme ja työskentelet tiiviissä yhteistyössä tapahtumakoordinaattorin kanssa.

Lopulliset tehtävät tulevat osittain muotoutumaan valittavan henkilön ja hänen osaamisensa mukaan.

Edellytämme hakijalta
- kykyä omaksua erilaisia asioita ja perehtyä joustavasti uusiin tehtäviin
- oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn
- hyviä vuorovaikutustaitoja ja positiivista asennetta
- kykyä toimia kiireessä ja paineen alaisena
- luovuutta ja ideointikykyä
- koiraharrastustoiminnan tuntemusta.

Työkokemus vastaavista tehtävistä sekä tehtävää tukevat opinnot katsotaan eduksi.

Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 20.9.2017 mennessä osoitteeseen Suomen Kennelliitto ry / Kirsi Salmijärvi, Kamreerintie 8, 02770 Espoo tai sähköpostitse osoitteeseen rekry(at)kennelliitto.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa Kennelliiton osastopäällikkö Kirsi Salmijärvi, puhelin 09 88730 237 tai 040 727 6023, sähköposti kirsi.salmijarvi(at)kennelliitto.fi (parhaiten tavoitettavissa torstaina 7.9. kello 10-12 ja maanantaina 11.9. kello 9-11).

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka täyttää tänä vuonna 128 vuotta. Liiton jäseninä on noin 2 000 koiraharrastusyhdistystä ja noin 150 000 henkilöjäsentä. Kennelliitto-konsernissa työskentelee noin 60 henkilöä ja konsernin kokonaistuotot ovat yli 12 miljoonaa euroa.

Vastuullinen jalostus edistää ja ylläpitää koirien hyvinvointia

$
0
0

Tänään julkaistussa teoksessa Kaikenkarvainen kansa - Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) käsitellään laajasti koirien terveysongelmia ja jalostusta, joita ovat kommentoineet kirjaan useat Kennelliiton edustajat. Lisääntyvää tietoa koiran terveydestä käytetään yhä enemmän jalostuksen tukena.

Jalostuksella tarkoitetaan eläinjoukon periytyvien ominaisuuksien parantamista tai ylläpitämistä.

– Kennelliiton kanta on, että jalostuksen on ylläpidettävä tai lisättävä terveyttä, hyvinvointia ja ongelmatonta luonnetta. Lisäksi rotukoiran pitäisi olla rodunomainen sekä käyttäytymiseltään että ulkonäöltään. Ulkonäkö ei kuitenkaan saisi olla kriteereistä määräävin, avaa koirien lonkka- ja kyynärniveldysplasian vähentämisestä jalostuksen avulla väitellyt Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki.

Kennelliitto työskentelee tiiviissä yhteistyössä kasvattajien, rotujärjestöjen ja -yhdistysten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotta tiedostettuihin koirien terveysongelmiin saataisiin parannusta. Kansainvälisellä rintamalla Kennelliitolla on muiden Pohjoismaiden kanssa suunnannäyttäjän ja edelläkävijän rooli, kun koirien terveyttä ja hyvinvointia edistäviä asioita viedään eteenpäin kansainväliseen kennelunioni FCI:een.

– Pisimpään jalostuksella on vastustettu lonkkanivelen kasvuhäiriön periytymistä. Geenitestien kehittyminen on joidenkin sairauksien osalta parantanut mahdollisuuksia estää sairaiden koirien syntyminen. Myös luonnetta on parannettu monessa rodussa, kuten esimerkiksi suomenpystykorvalla ja skyenterrierillä, jonka luonneongelmia on saatu poistettua 1970-80 -lukujen taitteesta.

– Lisäksi jalostuksella on vaalittu kotimaisten alkuperäisrotujemme metsästys- ja paimennusominaisuuksien säilymistä samalla, kun esimerkiksi suomenlapinkoira on nykyisin suosittu seurakoira, Mäki jatkaa.

Terveystutkimuksia hyödynnetään jalostuksessa

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteena on huolehtia rotujen elinvoimaisuudesta ja parantaa myös huonompaan kuntoon päätyneiden rotujen tilannetta. Rotukohtaisilla perinnöllisten sairauksien vastustus (PEVISA) -ohjelmilla puolestaan pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne pääse runsastumaan.

Rotukohtaisiin jalostuksen tavoiteohjelmiin taas kirjataan muiden muassa suositukset jalostuskoirien enimmäisjälkeläismäärästä ja terveystutkimuksista.
Kaikille avoimeen Kennelliiton sähköiseen jalostustietojärjestelmään kertyy vuosittain noin 80 000 terveystutkimustulosta. Hiljattain järjestelmää on laajennettu koirien kuulotestin ja kirjassa mainitun lyhytkuonoisten rotujen kävelytestin tuloksilla. Kennelliiton ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämällä testillä mitataan lyhytkuonoisten koirien rasituksensietoa ja hengitystä.

– Testistä on nyt valmistunut tutkimus englanninbulldoggeilla, joilla testin on todettu erottelevan menestyksekkäästi hyvät ja huonot hengittäjät toisistaan. Tutkimus yliopistolla jatkuu, ja odotamme seuraavaksi tuloksia mopsilla ja ranskanbulldoggilla. Tulosten perusteella testiä voidaan säätää kullekin rodulle mahdollisimman toimivaksi. Esimerkiksi lyhyt- ja pitkäraajaisten rotujen yksilöiden voi odottaa suoriutuvan vaadittavasta matkasta eri ajassa. Kun testit saadaan kunnolla rullaamaan, on tarkoitus, että näillä roduilla käytettäisiin jalostukseen vain testin läpäisseitä koiria.

Jalostuksessa tärkeintä löytää terveet yksilöt

Maailman terveysjärjestö WHO:n edellyttämässä mikrobilääkeresistenssin kansallisessa torjuntaohjelmassa Kennelliiton ja rotujärjestöjen vastuulla on ottaa jalostuksen tavoiteohjelmissa selkeän kielteinen kanta atooppisten ja allergisten koirien käyttöön jalostuksessa. Infektiosairauksille altistavia anatomisia piirteitä, kuten ihon liiallista poimuuntumista, kitketään jalostuksesta myös näyttelytuomareiden koulutuksella ja ohjeistuksella.

Kennelliitto on esittänyt uuteen lakiin eläinten hyvinvoinnista kirjausta, jonka mukaan jalostukseen tulisi voida käyttää vain koiria, joilla on tasapainoinen luonne. Lisäksi terveysongelmia on ehkäistävä ohjaamalla nykyistä tiukemmin käyttämään ainoastaan hyväksyttäviä jalostusyhdistelmiä.

– Mielestämme rotujen kieltäminen ei edistä koirien terveyttä ja hyvinvointia, koska samat terveysongelmat koskevat yleensä myös rekisteröimättömiä koiria. Haluamme sen sijaan kehittää vastuullista koiranjalostusta yhteistyössä rotujärjestöjen kanssa, Mäki painottaa.

Jos jalostukseen sopivia koiria ei löydy kylliksi oman rodun sisältä, voidaan myös harkita roturisteytystä. Sillä tarkoitetaan suunnitelmallista, usean sukupolven yli ulottuvaa jalostusprojektia, jossa rodun terveyttä ja monimuotoisuutta pyritään lisäämään risteyttämällä se sopivaksi katsotun toisen rodun edustajan kanssa.

Kennelliitto kirjoitti elokuussa verkkosivuillaan parhaillaan käynnissä olevasta kromfohrländerin roturisteytysprojektista. Roturisteytys on jalostusmenetelmänä tulevaisuudessa yhä tarpeellisempi, koska koirarodut geneettisesti pieninä kantoina tarvitsevat geenivaihtoa ulkopuolelta.

Suomalainen kenneltoiminta on kotikasvatusta

Koiran hankinnassa tulee aina käyttää vakaata harkintaa ja tervettä itsekkyyttä, sillä nelijalkainen perheenjäsen merkitsee 10–15 vuoden sitoutumista. Kaikkien koirien kohdalla hankintahinta on vain pieni osa koiranpidosta kertyvistä kustannuksista. Kuukausitasolla ruoka-, vakuutus-, tarvike- ja turkinhoitokulut voivat olla 100–200 euroa. Lisäksi sairaudet ja muut ongelmat saattavat tuoda äkillisiä menoja. Kennelliitto pitää tärkeänä, että koiran hyvinvoinnin ylläpidosta koituvat kulut olisivat kohtuullisia.

Koiraa harkittaessa olennaisinta on valita ominaisuuksiltaan ja tarpeiltaan itselle sopiva koira ja vastuullinen kasvattaja, joka näkee vaivaa oikean karvakaverin saamiseksi oikeaan kotiin. Suomalaisessa kennelissä alkunsa saanut koira on elänyt ensimmäiset kuukautensa kasvattajan kotona, mikä tulee esille myös hiljattain sähköisesti julkaistusta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tekemästä tutkimuksesta. Kyselytutkimuksessa 3700 vastaajasta 78 prosenttia oli hankkinut koiransa kasvattajan kotioloista.

Kuten Kennelliiton edustajat tuovat Kaikenkarvainen kansa -teoksessa esille, kasvattajia on hyvin monenlaisia. Kennelliitto on useaan otteeseen puuttunut epäeettiseen kasvatustyöhön omien sääntöjensä puitteissa tiukemmin kuin viranomaiset ovat eläinsuojelulain perusteella tehneet. Kyse on ollut selkeistä tapauksista, joissa kasvattaja on tietoisesti käyttänyt jalostukseen vakavaa, geenitestattavaa sairautta periyttävää koiraa. 

Kennelliitto toivookin muiden eläinsuojelujärjestöjen tavoin, että valmistelussa oleva laki eläimen hyvinvoinnista linjaisi nykyistä selvemmin jalostuksesta.

– Pääasiassa suomalaiset kasvattajat ovat hyvin vastuullisia ja yhä kiinnostuneempia käyttämään lisääntynyttä terveystutkimustietoa työnsä tukena. Uuden eläinsuojelulain tulisi myös antaa valvoville viranomaisille järeämpiä työkaluja puuttua rikkomuksiin, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sanoo.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja
050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Katariina Mäki
jalostusasiantuntija
09 8873 0228
katariina.makiatkennelliitto.fi

WSOY:n kustantaman Kaikenkarvainen kansa - Miten koirista tuli miljoonabisnes ovat kirjoittaneet toimittajat Päivi Kerola, Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen ja Annina Vainio​. Kuvajournalistit Sabrina Bqain ja Nina Karlsson vastaavat kirjan valokuvista. 
 

Koiranpentu kannattaa hankkia vastuulliselta kasvattajalta

$
0
0

Koiranjalostus ja koirien hyvinvointi on noussut keskusteluun tällä viikolla julkaistun Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) kirjan myötä. Pennunostaja voi vaikuttaa koirien hyvinvointiin ja vastuulliseen koirankauppaan harkitsemalla tarkkaan, mistä koiranpennun hankkii.

- Koiranpentua ei pidä ottaa hetken mielijohteesta, sanoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Rotukoiraa hankkivan kannattaa tutustua eri koirarotuihin rotujärjestöjen ja koirankasvattajien kautta. Tietoa koiran hankinnan tueksi löytyy myös Kennelliiton hankikoira.fi -sivustolta.

- Onnellinen rotukoira on terve, yhteiskuntakelpoinen, huolellisesti kasvatettu, omistajansa rakastama ja kunnioittavasti kohdeltu, sanoo Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja Vesa Lehtonen.

- Suomalainen koirankasvatus on korkeatasoista ja myös kansainvälisesti arvostettua, painottaa Lehkonen. Suurin osa koirista kasvatetaan kotikenneleissä eikä vastuullinen kasvattaminen lähde rahanansaitsemisesta. Vastuullinen kasvattaja käyttää jalostukseen vain terveitä ja hyväluonteisia koiria. Hän tuntee jalostukseen käyttämänsä koirat ja niiden taustat. Hän käyttää kasvatustyönsä tukena monipuolisesti sekä eri lähteistä saatavaa tietoa koirien terveydestä että omaa kokemustietoaan rodustaan ja kasvattamistaan koirista. Hän kertoo avoimesti koiriensa taustoista ja niiden terveydestä. Pidemmän linjan kasvattajat tuntevat usein koiransa hyvin useampien sukupolvien taakse.

Vastuullinen kasvattaja haluaa löytää kasvateilleen parhaat mahdolliset kodit. Kasvattajaa ja tämän koiria näkemättä ei hyvältä kasvattajalta koiranpentua itselleen saa. Vastuullinen kasvattaja tekee aina koiran kaupasta kirjallisen sopimuksen. Kauppahintaan kuuluu rekisteritodistus, jos koira on Kennelliiton rekisteröimä. Ilman rekisteritodistusta ei voi olla varma pennun tai sen vanhempien alkuperästä.

Vastuullinen kasvattaja tarjoaa pennuille ja niiden emälle turvallisen ympäristön, jossa kasvavilla pennuilla on myös virikkeitä. Hän huolehtii tarkkaan pentujen laadukkaasta ruokinnasta, madottaa pennut asianmukaisesti ja tunnistusmerkitsee pennut ennen niiden luovuttamista uuteen kotiin. Hän on totuttanut pennut käsittelyyn ja sosiaalistanut ne ennen luovutusta, ja hän antaa pennunomistajille kirjalliset hoito-ohjeet. Vastuullinen kasvattaja kertoo pennunomistajille koiran omistamiseen liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Hän myös auttaa ja neuvoo kasvattiensa omistajia koiran kasvaessa pennusta aikuiseksi.

- Kasvattajia, jotka ovat kasvattaneet vähintään kolme pentuetta viimeisen kolmen vuoden aikana on Suomessa noin 3 200.  Esille nousseet ongelmat ovat hyvin marginaalisia tässä joukossa, muistuttaa Harri Lehkonen.

Lisätiedot:

Harri Lehkonen
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Vesa Lehtonen
Suomen koirankasvattajat SukoKa ry:n puheenjohtaja
puh. 040 554 1509
vesa.lehtonenatsukoka.fi

Kuva, Erik Lindholm

Suomalainen ”kennel” on usein pentulaatikko keskellä olohuonetta.

Laittomaan ja epäeettiseen koirakauppaan voidaan puuttua tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä

$
0
0

Tiistaina julkaistu Kaikenkarvainen kansa – Miten koirista tuli miljoonabisnes (WSOY) nostaa esille, että niin koiran hyvinvoinnin kuin yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisikin säätää pakolliseksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä maakohtaisilla mikrosiruilla, jolloin kunkin koiran tausta ja omistajatiedot olisivat yhdistettävissä toisiinsa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti antavat välineitä puuttua pentutehtailuun, koirien salakuljetukseen, eläinsuojelurikkomuksiin ja myös ihmisille jopa hengenvaarallisten tartuntatautien leviämiseen. Lisäksi koiralla olisi hyvä olla alkuperätodistus.

– Kuten Kaikenkarvainen kansa -teoskin tuo hyvin esille, rekisteröimättömästä koirasta ei voi tietää, missä ja millaisissa oloissa se on saanut alkunsa ja kasvanut. Siksi on myös haastavaa ennustaa sen tulevaa käyttäytymistä tai terveydentilaa, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistuttaa.

Mukaan eurooppalaiseen kehitykseen

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan valtaosassa Euroopan unionin jäsenvaltioista koirien rekisteröinti on jo pakollista. Lisäksi tunnistusmerkinnästä on säädetty tätäkin kattavammin. EHK:n mukaan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä keskustellaan unionin tasolla paljon ja näistä odotetaan lähivuosina myös EU-lainsäädäntöä.

– Kennelliiton mielestä kaikkien koirien hyvinvoinnista on huolehdittava ja kodittomista koirista on pidettävä huolta sekä Suomessa että ulkomailla. Kulkukoirien tuontiin ulkomailta liittyy kuitenkin sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan kannalta niin suuria riskejä, että meidän näkemyksemme mukaan paras tapa auttaa kodittomia koiria on tehdä se niiden kotimaassa. Näin osa rescue-järjestöistä tekeekin, Lehkonen sanoo. 

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisi myös Suomessa löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Pakollista tunnistusmerkintää koirille ja kissoille ovat esittäneet lakiin myös Suomen Kissaliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Animalia sekä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY.

Valtaosa Suomen koirista on jo Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitolla on kattavien tietojärjestelmiensä ansiosta hyvät valmiudet ylläpitää tietokantaa tunnistusmerkityistä ja rekisteröidyistä koirista. Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröitäviltä koirilta ja ylläpitää tunnistusmerkintärekisteriä, johon on liitetty koiran omistajarekisteri. Tähän rekisteriin merkitään jo nyt myös rekisteröimättömiä ja monirotuisia koiria. Yhteensä Kennelliiton koirarekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa, kun Tilastokeskuksen mukaan koiria on Suomessa kaikkiaan 800 000.

Lisäksi kaikille avoimesta, verkossa toimivasta jalostustietojärjestelmästä voi vapaasti hakea koirien terveys-, koe- ja näyttelytilastoja. Kennelliiton ylläpitämät koira- ja jäsenrekisterit yhdistyvät sähköisen Omakoira-palvelun kautta, jonka avulla koiran omistajan yhteystiedot voi pitää ajan tasalla. Järjestelmän turvallisuus ja luotettavuus on varmistettu vahvalla tunnistautumisella. Käyttäjä rekisteröityy palveluun ensimmäisellä kerralla joko henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Laadukasta tietoa tarjoavan ja jatkuvasti kehitetyn järjestelmän laajentaminen viralliseksi rekisteriksi olisi kustannustehokasta ja turvallista niin koirien omistajille, kasvattajille, viranomaisille kuin muillekin eläinten hyvinvoinnin kanssa työskenteleville. Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksen mukaan kaikkien koirien rekisteröinnin toteuttaminen olisi helposti toteutettavissa varsinkin Kennelliiton rekisterin pohjalta.

Jukka Pätynen

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja
050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Markku Mähönen
toiminnanjohtaja
​09 887 300
markku.mahonenatkennelliitto.fi
 

 

 

 

Kennelliiton kanta Suomen Palveluskoiraliiton lisenssimaksuun

$
0
0

Suomen Kennelliitto on saanut jäseniltä huolestuneita viestejä Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) lisenssimaksun vaikutuksesta koiraharrastusmahdollisuuksiin. Asiasta on keskusteltu Kennelliitossa ja SPKL:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Toivolan kanssa.

SPKL on vuoden 2016 alusta lähtien hallinnoinut palveluskoiratoiminnan lisäksi tottelevaisuuskokeita, rally-tokoa ja koiratanssia, joista erityisesti kahden viimeisen suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. SPKL:n hallitus päätti syyskuussa, että liiton toimintaedellytysten turvaamiseksi ja koe- ja kilpailutoiminnan tasapuolisuuden tukemiseksi otetaan 1.1.2018 käyttöön ohjaajakohtainen lisenssimaksu, jolla saa osallistumisoikeuden SPKL:n alaisiin kokeisiin ja kilpailuihin. Lisenssin hinnaksi on arvioitu muodostuvan 40–50 euroa.

Lisenssivaatimus ei koske käyttäytymiskoetta, kansallista pelastuskoirakoetta, opastuskoetta, luonnetestiä ja MH-luonnekuvausta. SPKL:n 27.9. julkaisemassa tiedotteessa toisena vaihtoehtona SPKL:n toimintaedellytysten turvaamiseksi mainittiin pakollinen henkilöjäsenyys, jota pidettiin sääntöteknisesti monimutkaisempana.

– Suomen Palveluskoiraliitto on itsenäinen järjestö, joka päättää oman toimintansa rahoituksesta. Ymmärrämme kuitenkin jäsenten huolet maksun vaikutuksesta harrastamiseen ja pidämme todella tärkeänä, että toiminnan kehittämisen keskelläkin mahdollisuudet myös matalan kynnyksen lajeihin säilyvät. Kennelliitto toivoo, että SPKL seuraa harrastajamäärien kehitystä ja tekee niistä johtopäätöksensä, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sanoo.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja
050 329 2188
harri.lehkonenatkennelliitto.fi

Kennelliitto palkitsee 18 sankarikoiraa ihmishenkien pelastamisesta

$
0
0

Kennelliitto myöntää vuonna 2017 Sankarikoiran arvon 18 koiralle. Lisäksi 21 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Kennelliitto palkitsee Sankarikoirat Koiramessut-tapahtumassa sunnuntaina 10. joulukuuta Messukeskuksessa Helsingissä. Sankarikoirat palkitsevat Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen ja Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen.

Sankarikoiran arvon saavat tänä vuonna saksanpaimenkoira Riesa, novascotiannoutaja Sissi, monirotuinen Tico, karjalankarhukoira Aaba, leonberginkoira Manta, labradorinnoutaja Otto, belgianpaimenkoira Kössi, novascotiannoutaja Säde, jämtlanninpystykorva Kuuno, tiibetinspanieli Nuppu, welsh corgi cardigan Myly, Papillon Juuso, barbet (barbetin ja pont-audemerinspanielin roturisteytys) Valka, yorkshirenterrieri Yaya, newfoundlandinkoira Swabby, norfolkinterrieri Weikko, kooikerhondje Masi ja cairnterrieri Tyyne.

Kunniamaininnalla palkitaan rottweiler Roope, rottweiler Romu, havannankoira Wili, siperianhusky Rhaegal, valkoinenpaimenkoira Roope, leonberginkoira Fanto, saksanpystykorva mittelspitz Piki, saksanpaimenkoira Siiri, brasilianterrieri Amigo, suursnautseri Cara, dalmatiankoira Pipsa, valkoinenpaimenkoira Tara, englanninkääppiöterrieri Batman, prahanrottakoira Risto, rottweiler Inka, kääpiövillakoira Touho, jakutianlaika (ei Suomessa tunnustettu omaksi rodukseen) Luca, rottweiler Elli, suomenlapinkoira Aida, espanjanvesikoira Juju ja parsonrussellinterrieri Ada.

- Te ootte sankarikoiria melkein jokainen… Näin voisi sanoa melkein kaikista koirista, jotka tuovat perheenjäseninä iloa ja toveruutta niin nuorille kuin vanhoille ihmisillekin. Sankarikoiranimityksellä Kennelliitto haluaa nostaa esiin muutamia esimerkillisiä koiria, jotka ovat kunnostautuneet merkittävällä tavalla ihmisen suojelemiseksi ja auttamiseksi, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kennelliiton hallitus otti käyttöön Sankarikoira-arvonimen ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sankarikoira® on Kennelliiton rekisteröimä tavaramerkki. Eniten Sankarikoiran arvoja on tänä vuonna myönnetty koirille, jotka löysivät apua tarvitsevan ihmisen. Koirat myös pelastivat ihmishenkiä varoittamalla sairaskohtauksista ja hengenvaarallisista tilanteista kuten tulipalosta tai häkämyrkytyksestä. Ne myös itsensä uhraten puolustivat ihmisiä mm. käärmeeltä ja hirveltä sekä auttoivat pelastamaan ihmisiä hukkumiselta.

Koirat pelastivat hengenvaarallisista tilanteista

Novascotiannoutaja Säde pelasti omistajansa hukkumiselta. Huhtikuussa 2016 Säde ja sen omistaja olivat lenkillä. Säde näki kauempana sorsia ja lähti niiden perään. Maa oli mutainen ja omistaja liukastui. Säde pääsi irti ja lähti juoksemaan jäälle sorsien perään. Jää ei näyttänyt niin heikolta, kuin mitä se todellisuudessa oli. Omistaja kutsui Sädettä takaisin, mutta tuloksetta. Jää petti Säteen alta ja se tippui jäihin. Omistaja juoksi jäälle koiransa perään ja onnistui nostamaan Säteen jäistä, mutta välittömästi sen jälkeen jää petti hänen altaan. Hän oli lantiota myöden vedessä ja yritti rämpiä hyytävästä vedestä pois, mutta ei uskonut pääsevänsä omin neuvoin jäistä ylös. Säde tarttui takin hihaan ja alkoi vetää omistajaansa vedestä samalla peruuttaen. Hitaasti, mutta varmasti se onnistui vetämään omistajansa pois vedestä ja he ryömivät yhdessä takaisin rannalle. Omistajansa juuri pelastanut Säde ei irrottanut hihasta, ennen kuin he olivat rannalla.

Barbetnarttu Valka osoitti viimeisenä tekonaan uskollisuutensa ja rohkeutensa. Valka kulki heinäkuussa omistajansa kanssa metsälenkillä, kun he melkein törmäsivät vajaan kymmenen metrin päässä olleeseen hirveen. Tuulisella ilmalla kumpikaan osapuoli ei huomannut toista ajoissa. Toisin kuin yleensä, hirvi lähti tulemaan heitä kohti uhkaavasti, pää alhaalla. Omistaja yritti perääntyä hirven tieltä, mutta astuessaan taaksepäin hän kaatui. Samassa Valka lähti hirveä kohti repäisten talutushihnan omistajansa kädestä. Valka pysäytti hirven asettumalla sen eteen hurjasti haukkuen, mutta hirvi potkaisi Valkaa kohtalokkaasti. Hirvi kuitenkin pelästyi niin paljon, että lähti toiseen suuntaan. Valitettavasti mitään ei ollut enää tehtävissä Valkan auttamiseksi, mutta toiminnallaan se pelasti omistajansa hengen.

Yorkshirenterrieri Yaya kuoli puolustaessaan perhettään käärmeeltä. Yayan omistaja oli taputtelemassa hiekkakakkuja oman sekä naapurin lapsen kanssa, kun hän havahtui yllättäen sihinään. Hän alkoi tutkia viereistä lelulaatikkoa ja löysi käärmeen. Samalla jo mummon ikään ehtinyt Yaya hyökkäsi, ottaen käärmeen osumat itseensä. Yaya kuljetettiin välittömästi päivystävälle eläinklinikalle, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Yaya pelasti rohkeudellaan omistajansa ja perheen pienen lapsen, jotka molemmat olivat iskuetäisyydellä.

Koirat pelastivat tulipalolta ja häkämyrkytykseltä

Karjalankarhukoira Aaba pelasti omistajansa tulipalolta. Aaba lomaili omistajineen syksyllä 2016 Posiolla. Omistajat yöpyivät isossa talviasuttavassa kodassa, ja Aaba oli pihalla juoksunarussa kiinni. Aamuyöllä se alkoi ulista ja haukkua hätääntyneenä herättäen isäntänsä. Isäntä ihmetteli epänormaalia ulvomista ja meni katsomaan, mikä hätä koiralla oli. Ulkona hän huomasi, että kodan huippu oli tulessa. Hän meni heti herättämään emännän ja he lähtivät saman tien ulos palavasta rakennuksesta. Palokunnan saapuessa paikalle, ei kota ollut enää pelastettavissa, mutta ihmishenget säilyivät Aaban ansiosta.

Leonberginkoira Manta huomasi tulipalon. Helmikuussa 2017 Mantan omistajat heräsivät yöllä koiran omituiseen käytökseen. 3-vuotias Manta tuli makuuhuoneen ovelle ja alkoi voimakkaasti raapia huoneen edessä olevaa koiraporttia samalla haukkuen ja vinkuen isoon ääneen. Koira ei lopettanut vaan vaati isäntäväkeä nousemaan. Takkahuoneessa oli syttynyt tulipalo. Mantan neuvokkuus pelasti isäntäväen tuhoisammalta onnettomuudelta.

Newfoundlandinkoira Swabby pelasti isäntäväkensä häkämyrkytykseltä. Swabbyn isäntäväki veneilee paljon kahden koiransa kanssa. Kuumana kesäpäivänä he lähtivät veneelleen Marylandissa, Yhdysvalloissa. Ajelun jälkeen koirat olivat emäntänsä kanssa alahytissä nauttien hytin viileästä ilmastoinnista ja ottivat torkut. Isäntä alkoi katsoa televisiota. Hän oli nukahtamaisillaan, kun nuorempi koira, tuolloin vasta 11kk vanha Swabby tuli ylös ja päästi itkunomaisen valituksen. Tämän jälkeen Swabby lyhistyi isäntänsä jalkoihin. Hän riensi huutamaan vaimoaan apuun alahytistä havaitakseen tämän makaavan lattialla. Mies raahasi vaimonsa ja koiransa ulos. Toinen koira pääsi vielä omin jaloin ulos, kun sitä kutsuttiin. Veneeseen oli päässyt vuotamaan hiilimonoksidia. Vaikka isäntä oli yläkannella, jossa hiilimonoksidia oli vähiten, oli se silti alkanut jo vaikuttamaan häneenkin. Swabbyn ansiosta isäntä pystyi kutsumaan ajoissa ambulanssin. Pariskunnalla todettiin häkämyrkytys. Myös koirat pääsivät ajoissa hoitoon ja ne selvisivät tapahtuneesta.

Cairnterrieri Tyyne huomasi tulipalon. Tyynen emäntä sairastaa uniapneaa, ja kun hän lakkaa hengittämästä, Tyyne koskettaa hänen kasvojaan tassulla ja herättää hänet. Tammikuussa 2017 Tyyne herätti perheen isännän kiivaasti kättä raapimalla. Isäntä nousi ylös ja kuvitteli, että Tyyne haluaa mennä ulos tarpeilleen, mutta huomasi sitten, että eteisessä oli tulipalo. Liekit löivät ikkunan yläreunaan ja lattialla paloi lehtikasa, matto ja seinä. He saivat tulipalon viime tingassa sammutettua vedellä ja heittämällä lapiolla palavia tavaroita ulos ovesta lumihankeen. Tyynen ansiosta pariskunta selvisi ja koti säästyi pahemmilta vaurioilta. Mikäli aikaa olisi ehtinyt kulua enemmän, koti olisi mahdollisesti palanut kokonaan eikä pariskunta olisi päässyt ulos talosta muuten, kuin rikkomalla ikkunan ja hyppäämällä siitä ulos. Tulipalo oli saanut alkunsa, kun ikkunalla oli lasikipossa kynttilä palamassa. Lasikippo oli haljennut ja kynttilä oli pudonnut lattialle.

Koirat reagoivat hengenvaarallisiin oireisiin

Belgianpaimenkoira Kössi hankki omistajalleen apua. Kössin omistaja sai epilepsiakohtauksen ollessaan koiransa kanssa lenkillä helmikuussa. He olivat syrjäisessä paikassa, eivätkä ihmiset nähneet tilannetta. Kössi päätti kuitenkin toimia ja hälytti haukkumalla paikalle ohikulkeneen miehen. Koiranomistaja arvioi, että pahimmassa tapauksessa hän olisi saattanut tukehtua tai kuolla kohtaukseen ilman Kössiä.

Tiibetinspanieli Nuppu reagoi sairaskohtaukseen. Nupun omistajan puoliso sairastaa 1. tyypin diabetesta ja eräänä kesäyönä hän heräsi erittäin matalan verensokerin tuntemuksiin. Hän nousi sängystä ja lähti keittiöön syömään verensokerin nostamiseksi. Verensokeri oli kuitenkin jo niin alhaalla, että hän menetti tajuntansa olohuoneen sohvalle. Nuppu huomasi tilanteen ja lähti herättämään omistajaansa. Omistaja heräsi Nupun haukkkumiseen ja löysi puolisonsa olohuoneen sohvalta tiedottomana. Omistaja soitti välittömästi ambulanssin. Ensiavun antamisen jälkeen ambulanssihenkilökunta totesi Nupun hyvin todennäköisesti pelastaneen hänen henkensä.

Papillon Juuso havaitsi omistajansa alhaisen verensokerin. Juuson omistaja on sairastanut kohta 24 vuotta vaikeahoitoista 1. tyypin diabetesta. Marraskuisena yönä vuonna 2012 Juuso herätti omistajansa haukkumalla ja tökkimällä häntä. Se ei lopettanut millään ennen kuin omistaja heräsi. Verensokeriarvon mittaus osoitti, että arvot olivat todella alhaiset. Hän ei olisi millään pysynyt hereillä, mutta Juuson sinnikkään toiminnan ansiosta omistaja virkosi juomaan pillimehun ja sai verensokerit nousemaan.

Kooikerhondje Masi auttoi omistajaansa sairaskohtauksen sattuessa.  Masin omistaja sai aivoinfarktin eräänä yönä. Hän oli yksin kotona miehensä ollessa työmatkalla. Keskellä yötä omistaja tipahti makuuhuoneen lattialle kykenemättä liikkumaan. Hänen kanssaan huoneessa oli vain perheen toinen koira Masi. Oli yö ja hän tunsi itsensä hyvin väsyneeksi, ajatus ei kulkenut kirkkaasti, eikä hän tiedostanut tilanteen vakavuutta. Hän tunsi vastustamatonta halua jäädä nukkumaan makuuhuoneen lattialle ja kokeilla liikkumista uudelleen aamulla. Hän ehti hädin tuskin sulkea silmänsä, kun Masi pomppasi pediltään ja ryntäsi omistajansa luokse. Masi raapi, vinkui ja tökki häntä kuonolla. Koiran reaktiosta omistaja sai voimia pysytellä hereillä ja kieriä puhelimen luo. Hän sai kiinni laturin johdosta oikealla kädellään, joka ei ollut täysin halvaantunut ja veti puhelimen lattialle soittaakseen apua. Masin vaistot ja sinnikkyys pelastivat hänet.

Koirat löysivät eksyneitä tai apua tarvitsevia

Saksanpaimenkoira Riesa löysi eksyneen. Riesa on koulutettu pelastuskoira. Riesa sai omistajineen hälytyksen etsintään eräänä yönä vuonna 2016. He olivat ensimmäinen koirakko etsittävällä alueella ja heille määrättiin melko suuri metsäalue etsittäväksi. Noin tunnin etsinnän jälkeen Riesa sai ilmavainun etsittävästä, joka löytyi tajuttomana ja pahasti kylmettyneenä kalliolta makaamasta.

Novascotiannoutaja Sissi löysi miehen ojasta. Marraskuisena iltana 2016 Sissi oli tavanomaisella iltalenkillä. Oli pakkas-ilta ja satoi lunta. Ulkoiluttaja ihmetteli, miksi Sissi alkoi vinkua ja kiskoa ojaan päin. Kun hän meni katsomaa, hän huomasi ojaan tuupertuneen miehen. Mies oli jo osittain lumen peittämä. Sissin ansiosta paikalle voitiin hälyttää apua. Paikka, josta mies löytyi, on pimeä, syrjäinen ja hiljainen varsinkin iltaisin ja mies olisi saattanut kylmettyä ja menehtyä ojaan, ellei Sissi olisi havainnut häntä ajoissa.

Monirotuinen Tico löysi kaatuneen miehen. Kolmen koiran omistaja oli koirinensa iltalenkillä helmikuisena iltana Helsingissä. He kävelivät hiekkatietä pitkin kotia kohti, kun Tico alkoi haukkua ja katsella eteenpäin pusikkoon. Kun he pääsivät lähemmäksi, omistaja huomasi, että ryteikössä puun takana lumessa makasi mies. Heidät huomattuaan mies pyysi apua. Ylös pääseminen oli hankalaa ja mies horjahti lyöden päänsä. Ticon ansiosta paikalle saatiin hälytettyä apua. Pakkasta oli -16 astetta ja miehellä oli päällään vain kevyet vaatteet. Kukaan ei kulkenut sinä aikana ohitse, kun Ticon omistaja auttoi miestä. Ilman Ticoa tilanteessa olisi todennäköisesti käynyt paljon huonommin.

Labradorinnoutaja Otto löysi pikkupojan vedestä. 3-vuotiaan pojan isä oli poikansa ja Oton kanssa naapurissa käymässä. Otto ja poika olivat pihalla ja isä katseli ikkunasta, että poika pysyy näköpiirissä. Yhtäkkiä hän ei nähnyt lasta, jolloin hän astui pihalle huutamaan poikaansa ja Ottoa. Poika ei vastannut mitään. Isä hätääntyi ja kutsui Ottoa. Otto lähti läheisen joen jäältä juoksemaan häntä kohti, juoksi sitten takaisin jäälle ja näytti paikan, jonne poika oli pudonnut. Oton kanssa oli leikin varjolla harjoiteltu pojan ”etsimistä”, josta sitä oli palkittu. Nyt se osasi tosipaikan tullen tehdä juuri niin kuin oli opetettu. Poika oli pudonnut sulaan ja vetänyt henkeensä vettä. Välittömästi pojan havaittuaan isä meni pelastamaan poikaa ja sai elvytettyä pojan. Isä arvioi, että poika kerkesi olla elottomana yhteensä noin viisi minuuttia, joista kolme minuuttia vedessä. Ilman Oton toimintaa olisi pojan kohtalo ollut varmasti toinen.

Jämtlanninpystykorva Kuuno oli hoidossa toukokuussa omistajansa vanhemmilla ja perheen äiti oli lähtenyt Kuunon kanssa iltalenkille. Tavallisesti Kuuno on rauhallinen, mutta tällä kertaa koira oli täynnä virtaa. Äiti koukkasi syrjäiselle pikkutielle. Kaksikko ohitti keskelle pikkutietä jätetyn auton, mutta ketään ei näkynyt paikalla. Kuuno jatkoi matkaa määrätietoisesti eteenpäin. He huomasivat, että penkan reunassa makasi ihminen. Kuuno haukkui niin kovaa, että perheen isä kuuli haukun kotiin asti ja lähti paikalle katsomaan mistä oli kyse. Ilman Kuunoa miestä ei todennäköisesti oltaisi löydetty syrjäisestä metsästä.

Welsh corgi cardigan Myly löysi kaatuneen naisen. Myly oli omistajansa äidillä hoidossa. Päivälenkillä Mylyn katse kiinnittyi kohti korkeakasvuista pientä peltoa. Koira pysähtyi ja alkoi vetämään pellon suuntaan haukkuen. Pellolta kuului hiljainen ääni pyytäen apua. Nainen oli kaatunut, eikä päässyt enää omin avuin ylös. Hän kuuli koiran haukunnan, jonka ansiosta tiesi, että ihmisiä täytyy olla lähellä. Oman arvionsa mukaan hän oli maannut pellolla ainakin tunnin ilman puhelinta. Mylyn ulkoiluttaja ryntäsi hakemaan naapurustosta apua, ja Mylyn ansiosta nainen sai apua.

Norfolkinterrieri Weikko löysi naisen ojasta. Weikko herätti poikkeuksellisesti aikaisin aamulla ja vaati päästä lenkille. Isäntä lähti viemään Weikkoa ulos ja kiersi sen kanssa kentän reunaa, jonka vierellä kulkee syvä tulvaoja. Weikko kulki määrätietoisesti kohti tulvaojan keskivaihetta ja sinne päästyään alkoi haukkua kohti pohjaa. Ojan pohjalla näkyi vaatemytty ja hetken päästä erottui myös naisen kasvot. Vartalo oli mudan peitossa. Hän sai sanottua heikolla äänellä, että oli pudonnut. Weikko ja isäntänsä juoksivat läheiseen taloon hakemaan puhelinta soittaakseen hätäkeskukseen ja palasivat paikalle. Samalla he pysäyttivät muutaman ohikulkijan avuksi. Ambulanssin saavuttua nainen saatiin nostettua syvän ojan pohjalta ja vietyä sairaalaan.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
viestintaatkennelliitto.fi
(09) 8873 0292
 

Kooikerhondje Masi on yksi 18 sankarikoirasta, jotka palkitaan ihmishenkien pelastamisesta. Se auttoi omistajaansa sairaskohtauksen sattuessa.

Myös tiibetinspanieli Nuppu reagoi omistajansa sairaskohtaukseen.

Welsh corgi cardigan Myly löysi kaatuneen naisen.

Yorkshirenterrieri Yaya puolusti perhettään käärmeeltä pelastaen omistajansa ja perheen pienen lapsen.

Newfoundlandinkoira Swabby pelasti isäntäväkensä häkämyrkytykseltä.

Karahkan Eka-Essi on vuoden 2017 Haukku-ottelun voittaja

$
0
0

Sauli ja Pirkko Halttusen omistama Karahkan Eka-Essi on vuoden 2017 Haukku-ottelun voittaja. Suomenpystykorvien Haukku-ottelu järjestettiin 20.-22.10. Tervossa, Pohjois-Savossa.

Tänä vuonna oli Pohjois-Savon alueen vuoro järjestää suomenpystykorvien linnunhaukun SM-kilpailut eli Haukku-ottelu.  Haukku-ottelu järjestettiin nyt 68. kerran. Kilpailu käytiin kaksipäiväisenä otteluna. Järjestelyvastuussa ottelusta olivat Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry, Iisalmen Seudun Kennelkerho ry ja Kuopion Seudun Metsästyskoirakerho ry. Tapahtumapaikkana Oli Tervo n. 60km Kuopiosta länteen.

Haukkukuninkuudesta eli pystykorvien Suomen mestaruudesta oli kilpailemassa 12 lohkokarsintojen kautta jatkoon päässyttä koiraa ja vuoden 2016 mestari Koppelokankaan Hilla.

Vuoden 2017 Haukku-ottelu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Ottelu oli kärjen osalta tasainen ja mestaruus ratkesi lopulta kahden pisteen erolla. Vuoden 2017 kuninkaaksi kruunattiin FI KVA FI MVA M-17 Karahkan Eka-Essi (omistajat Pirkko ja Sauli Halttunen, Toivalasta). Mestaruustuloksen Eka-Essi haukkui lauantaina.

Kuva, Heidi Lahtinen

Keskellä Haukku-ottelun voittaja Karahkan Eka-Essi 86p ja Sauli Halttunen, vasemmalla hopeamitalisti Marjakankaan Kamu 84p ja Jukka Tarkkonen, oikealla pronssimitalisti Kikka 68p ja Jouni Huhmarniemi.

Haukku-ottelun tulokset

Sauli ja Pirkko Halttusen omistama Karahkan Eka-Essi on vuoden 2017 Haukku-ottelun voittaja. Kuva, Heidi Lahtinen

Vuoden näyttelykoira -kilpailun sääntöihin muutoksia

$
0
0

Vuoden näyttelykoira -kilpailun sääntöihin on tehty muutoksia 1.11.2017 alkaen.

Koiramme-lehti palkitsee vuosittain yhdessä Agria Eläinvakuutuksen ja Royal Caninin kanssa Koiramessuilla Helsingissä kolme parasta Vuoden Näyttelykoira-, Vuoden Veteraani- ja Vuoden Kasvattaja -kilpailijaa.

Kilpailuissa otetaan huomioon kaikissa Suomessa järjestetyissä virallisissa kaikkien rotujen näyttelyissä (kaikkien rotujen näyttelyt, kansainväliset näyttelyt, NORD-näyttelyt) saavutetut RYP- ja BIS-sijoitukset. Lisäksi otetaan huomioon rotujärjestön tai rotua harrastavan yhdistyksen pääerikoisnäyttelyn ROP- ja VSP-tulokset. Vuoden Kasvattaja- ja Vuoden Veteraani -kisoissa pisteitä annetaan entisten BIS-sijoitusten sijaan ROP-sijoituksista. Kunkin kilpailijan osalta lasketaan mukaan korkeintaan kahdeksan parasta tulosta.

Kilpailussa otetaan huomioon näyttelyt, jotka on pidetty edellisvuoden marraskuun alun ja kuluvan vuoden lokakuun lopun välisenä aikana. Jos rotujärjestöllä tai rotua harrastavalla yhdistyksellä ei ole kilpailukaudella omaa pääerikoisnäyttelyä, niin rodun pääerikoisnäyttelyksi luetaan kilpailukauden viimeinen kansainvälinen näyttely. Vuonna 2018 se on Seinäjoen kansainvälinen näyttely 27.-28.10.

Tarkempaa tietoa Vuoden näyttelykoira -kilpailun säännöistä löytyy täältä.

Vuoden 2017 näyttelykoirakilpailun tulokset löytyvät täältä.

Kilpailun palkinnot jaetaan Koiramessuilla 10.12. ennen näyttelyn parhaan koiran valintaa.

 

 

Jalostusstrategia uudistumassa ensi vuoden alussa

$
0
0

Jalostustyötä ohjaavien linjausten päivittäminen on ajankohtaistunut, sillä vuonna 2012 voimaan tulleen jalostusstrategian toimenpiteistä valtaosa on saatu toteutettua. Uudessa strategiassa ei ole suuria muutoksia aiempaan, mutta esimerkiksi jalostuskoiran luonnetta koskevia suosituksia on täsmennetty.

Jalostuksella tarkoitetaan eläinkannan laadun parantamista ja hyvien ominaisuuksien ylläpitämistä. Rotukoirilla jalostuksen ohjenuorana on perinteisesti pidetty rotumääritelmiä. Kennelliiton jalostusstrategiassa tehdään kaikille roduille sopivia jalostuslinjauksia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista ominaisuuksista. Strategia on väline, jolla ohjataan kasvattajia ja rotuyhdistyksiä valitsemaan jalostukseen sopivia koiria. Tavoitteena on edistää koirien terveyttä, hyvinvointia sekä tasapainoista luonnetta.

–  Päivityksessä ei ole juurikaan tehty radikaaleja muutoksia vaan enemmänkin selvennetty termejä ja ilmaisuja. Lisäksi suunnitelmia on ajantasaistettu, koska edellisen jalostusstrategian aiheuttamista toimenpiteistä suurin osa on jo toteutettu, Kennelliiton jalostusasiantuntija Katariina Mäki kertoo.

Huomiota jalostuskoiran luonteeseen

Esimerkki strategiaan tehdyistä selvennyksistä on linjaus, jonka mukaan jalostukseen käytettävän koiran on oltava hyvähermoinen ja sillä tulee olla riittävä kyky selvitä arkipäivän tilanteista. Aiemmin vastaava kohta kuului: ”Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky.”Merkittävänä lisäyksenä kymmenen tavoitteen strategiaan Mäki pitää mainintaa siitä, että Kennelliitto kerää tietoa myös koirarekisterin ulkopuolella olevien koirien terveydestä ja käyttäytymisestä.

–  Näiden koirien merkitsemistä tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin kannustetaan, ja niille tallennetaan myös polveutumistietoja sekä terveys-, käyttäytymis- ja luonnetuloksia. Tieto on arvokasta esimerkiksi suunniteltaessa roduille risteytysohjelmia, päivitetyssä jalostusstrategiassa sanotaan.

Lisäksi uutta on viiden vuoden enimmäisikärajasuositus ensimmäistä kertaa astutettavalle nartulle. Aiemmassa strategiassa mainittiin vain kahden vuoden alaikäraja. Kotimaisten rotujen terveyden, käyttöominaisuuksien ja perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota omassa kappaleessaan. Kotimaisille roduille toteutettiin edellisessä strategiassa mainittu monimuotoisuusanalyysi vuonna 2012.

Jonna Mäkinen

Viidessä vuodessa koottu paljon uutta terveystietoa

Maaliskuussa 2015 aloitettuun Kennelliiton sähköiseen terveyskyselyyn kertyi vastauksia lähes 22 000 koirasta. Kyselyllä saatiin tietoa myös sellaisista sairauksista, joille ei ole Kennelliiton virallisia tutkimuksia koskevia tutkimusohjeita tai -käytäntöjä. Tilastotietoja on hyödynnetty rotukohtaisissa tavoiteohjelmissa selvitettäessä terveyttä koskevia jalostuksen painopisteitä.

Kertyneitä kokemuksia hyödynnetään uuden terveyskyselyn laadinnassa. Jalostusstrategian voimassaoloaikana on tehostettu myös tiedonkeruuta koirien kuolinsyistä ja -iästä.

Eläinlääkäriyhteistyön avulla on kehitetty uusia terveystutkimuksia, kuten sydän-, syringomyelia- ja kuulotutkimukset sekä lyhytkuonoisten rotujen rasituksensietoa ja hengitystä mittaava kävelytesti. Vuonna 2009 käynnistetty yhteinen koirien terveystutkimusrahasto Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa on rahoittanut koirien geenitutkimuksen lisäksi useita kliinisiä tutkimushankkeita.

Kennelliiton omalla tutkimusrahastolla on tuettu muiden muassa ELL Lena Lindhin koiria koskevia erikoistumisopintoja lisääntymistieteessä.

Eläinlääkäriyhteistyöhön liittyen Mäki luennoi lisäksi vuosittain koirien jalostuksesta eläinlääkäriopiskelijoiden genetiikan kurssilla ja Kirsi Sainio kehitysbiologian kurssilla.

Tukea kasvattajille

Kesäkuusta 2015 käytössä olleella kaikille roduille soveltuvalla käyttäytymisen ja ulkomuodon jalostustarkastusmallilla on puolestaan kerätty tietoa koirien rodunomaisuudesta, rakenteesta sekä käyttäytymisestä erityisesti arkisissa tilanteissa. Kertyneitä tarkastustuloksia odotetaan vuodenvaihteessa näkyville jalostustietojärjestelmään, jolloin jalostustarkastus palvelee myös kasvattajia.
 
Kasvattajien työtä on tuettu myös tarjoamalla täydennyskoulutusta 2–3 kertaa vuodessa järjestetyillä Koirankasvatus tänään -kursseilla. Vuonna 2015 lanseeratuissa tilaisuuksissa kasvattajat ovat saaneet esittää kysymyksiä eri alojen asiantuntijoille sekä vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia muiden kasvattajien kanssa.

– Myös jalostustieteellisen toimikunnan järjestämillä jalostusneuvojien perus- ja jatkokursseilla paneudutaan koiranjalostuksen ja jalostusstrategian painopisteisiin, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio.

Vuorovuosittain järjestettävistä kursseista 4.-5. marraskuuta on luvassa jatkokurssi. Sen teemana on eri rotujen ja roturyhmien rodunomaisten käyttöominaisuuksien tutkiminen sekä käyttöominaisuuksien jalostaminen.

Kehitteillä ollutta laajempaa koirien terveydenhuollon koulutusohjelmaa on testattu kuluneen vuoden aikana eri puolella Suomea sijaitsevissa kenneleissä yhteistyössä kasvattajien, eläinlääkäreiden sekä kennelneuvojien kanssa. Ohjelma tukee kasvattajien ja eläinlääkärien ennaltaehkäisevää työtä koirien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on helpottaa kasvattajan työtä kehittämällä toimintatapoja.

Pyrkimyksenä on muiden muassa vähentää pentukuolleisuutta ja ehkäistä ennalta kriittisiä tilanteita, kuten mahdollisia tartuntatauteja. Kasvattajan avuksi ohjelmaan on kehitetty esimerkiksi kennelpäiväkirja ja pentujen seuranta Apgar-pisteytyksin. Tärkeää on myös, että kasvattajalla on tukenaan omaeläinlääkäri.

Saatujen kokemusten pohjalta terveydenhuolto-ohjelma viimeistellään ja käynnistetään ensi vuonna. Vapaaehtoinen ohjelma on tarkoitettu kasvatus- ja jalostustyötä tekeville. Valmistelevassa työryhmässä on Kennelliiton edustajien ohella eläinlääkäreitä sekä muita ammattilaisia eläinjalostuksen ja eläinten käyttäytymistieteen saralta.

Suomalaista tietoa muiden maiden rotuyhdistyksille

Kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä on parannettu esimerkiksi International Partnership For Dogsin ylläpitämän DogWellNet-portaalin avulla. Sivustolle tuotetaan ja kerätään tietoa, linkkejä ja dokumentteja eri puolilla maailmaa koirien terveyden sekä hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä. Kennelliitto kannustaa kaikkia rotujärjestöjä ja -yhdistyksiä mukaan materiaalien tuottamiseen. DogWellNet tarjoaa myös kätevän alustan keskustelulle eri maiden rotuyhdistysten välillä.

Kennelliitto on kirjoittanut sivustolle muiden muassa maailmalla kiinnostusta herättäneistä roturisteytysprojekteista sekä lonkkanivelen kasvuhäiriön vastustuksessa saavutetusta edistyksestä.

Kennelliitto on strategian voimassaoloaikana toiminut aktiivisesti myös Pohjoismaisessa Kennelunionissa (PKU), sen tieteellisessä toimikunnassa sekä työryhmissä. Näiden joukossa on muiden muassa kokoonpano, joka seuraa ja kehittää rotukohtaista ohjeistusta liioiteltujen rotupiirteiden välttämiseksi ulkomuotoarvostelussa (RKO-ohjeet).

Kennelliitto on lisäksi puheenjohtajana PKU:n lyhytkalloisten rotujen tilannetta kartoittaneessa ja toimenpiteitä suunnitelleessa työryhmässä. Lyhytkalloisten rotujen terveyden edistämiseksi laadittu raportti löytyy täältä. Kirsi Sainio on toiminut FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien.

Strategia valtuuston käsittelyyn marraskuussa

Jalostusstrategiassa on otettu huomioon voimassa oleva eläinsuojelulaki, lakia täydentävä eläinsuojeluasetus ja Euroopan Neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma. Jalostusstrategia on sopusoinnussa myös Kennelliiton yleisten ja jalostusta ohjaavien sääntöjen sekä ohjeiden kanssa.

Kennelliiton rotujärjestöistä koostuva valtuusto käsittelee uutta strategiaa kokouksessaan 25.–26.11. Valtuusto on sitoutunut noudattamaan jalostusstrategiaa päättäessään sen ja tavoiteohjelman voimaantulosta. Valtuuston kautta strategian toteuttaminen etenee rotujärjestöihin ja -yhdistyksiin.

– Jalostusstrategiaa sovelletaan myös käytäessä jatkuvaa vuoropuhelua Kennelliiton ja rotujärjestöjen ja -yhdistysten välillä, esimerkiksi laadittaessa jalostuksen tavoiteohjelmia ja käsiteltäessä rotukohtaisia muita jalostusasioita. Edellinen strategia on nyt hyvin jalkautettu, siitä ollaan tietoisia ja sitä käytetään yhdistyksissä kiitettävästi, Katariina Mäki sanoo.

Kennelliiton hallituksen hyväksymään esitykseen yleiseksi jalostusstrategiaksi voi tutustua täältä.

Esitystä käsitellään valtuustoseminaarissa 25.11.2017 ja se tuodaan syysvaltuustolle 26.11.2017.

Valtuustoseminaarissa järjestetään aiheen tiimoilta paneeli, jota vetää hallituksen jäsen, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustonen. Paneelissa ovat mukana

- jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, käyttäytymisen jalostustarkastaja, jalostusneuvoja Maaret Tapio,
- ELT, kasvattajatoimikunnan jäsen Merja Dahlbom,
- ELL, jalostustieteellisen toimikunnan jäsen Juha Kallio,
- jalostustarkastaja (käyttäytyminen), luonnetestituomari Auli Kiminki,
- Suomen Koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja, kasvattaja, ulkomuototuomari Vesa Lehtonen,
- MMT, jalostusasiantuntija Katariina Mäki Kennelliiton toimistosta,
- Ph.D., toimitusjohtaja, ulkomuototuomari Annukka Paloheimo,
- FT, jalostustieteellisen toimikunnan varapuheenjohtaja, FCI:n tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio sekä
- linnunhaukkukokeen ylituomari, valtuuston jäsen Risto Ylitalo.

 

 

 

Meripojan Kamu on Ajokuningas 2017

$
0
0

Jukka Leppäniemen omistama Meripojan Kamu on Ajokuningas 2017. Suomenajokoirien vuotuinen mestaruusottelu Kilpa järjestettiin 10.-12.11.2017 Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä.

Tämän vuotisen Kilpa 2017 -ottelun järjestelyistä vastasi Etelä-Pohjanmaan Ajokoirakerho ry. Keskuspaikkana toimi Kalliojärven viihdekeskus Isossakyrössä. Ajokuninkuudesta oli kilpailemassa yhteensä 13 koirakkoa – 12 lohkovalintojen kautta mukaan päässyttä sekä viime vuoden Ajokuningas Jahti-Ukon Jore.

Ensimmäinen Kilpa järjestettiin vuonna 1937 ja tämä Kilpa oli järjestyksessään jo 77. Vain sotien kovasti riehuessa on Kilpa jäänyt väliin. Kilpa käydään perinteisesti kaksipäiväisenä ja paremmuuden ratkaisee molempien päivien yhteistulos. Kilpa 2017 on osa Kennelliiton kotimaisten rotujen teemavuoden sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa.

Kilpa 2017 oli voittajan osalta selkeä, uudeksi Ajokuninkaaksi kruunattiin Jukka Leppäniemen omistama kaksoisvalio FI KVA FI MVA M-17 Meripojan Kamu. Muiden sijoitusten osalta kilpailu oli tasaväkinen, toiseksi sijoittui FI KVA FI MVA Villipuron Lyyti (om. Arvo ja Juha Kumpumäki) ja kolmanneksi Puistolan Pele (om. Ahti Saastamoinen).

Jukka Leppäniemen omistama Meripojan Kamu on Ajokuningas 2017.  Kuva: Markku Sippari

Suomalaisia tittelivoittajia toistasataa Maailman Voittaja 2017 -näyttelyssä

$
0
0

Leipzigissa Saksassa järjestettiin 9.-12. marraskuuta Maailman Voittaja -näyttely. Mukaan oli ilmoittautunut lähes 25 000 koiraa. Suomalaisia näytteilleasettajia oli reilusti yli tuhat.

Suomen Kennelliitto oli mukana Leipzigissa kuvaamassa Maailman Voittaja-, Maailman Juniorivoittaja- ja Maailman Veteraanivoittaja -tittelin saaneita koiria. Kuvat on julkaistu Maailmalla menestyneitä suomalaiskoiria -Facebook-sivulla.

Maailman Voittaja -näyttelyn lisäksi Leipzigissä järjestettiin 8. marraskuuta Saksan Voittaja -näyttely ja useita erikoisnäyttelyitä.

Näyttelyiden on line -palvelu toimi hienosti

Suomalaista väriä nähtiin myös näyttelypalveluiden tuottamisessa. Showlinkin ja Prettybitin väkeä sekä suomalaisia näyttelyohjaajia oli mukana viemässä maailmalle suomalaista know how’ta ja on line -tulospalvelua.

Tuula Laitinen ja WDS-näyttelyn kehätoimitsijoista vastaava Ronny van dem Berge olivat tyytyväisiä kehien ja tulospalvelun toimintaan. Leipzigissä pyöri päivittäin noin 80 kehää, ja jokaisessa kehässä oli kolme toimitsijaa.

- Kaikki on sujunut hyvin, kehätoimitsijat ovat innokkaita, ja suomalaiset kollegat ovat auttaneet, jos ongelmia on ollut, kertoi van dem Berge.

Junior Handler -kilpailussa BIS2-sijoitus

Suomalaiset menestyivät hienosti rotukehissä, ja muutamia ison kehän voittojakin tuli. Bellarina Nurminen sijoittui toiseksi Junior Handler -maailmanmestaruuskilpailussa.

Torstaina 9. marraskuuta Emma Mikkosen suomenajokoira Satumeren Niko oli BIS4-veteraani. Laurent Simonin, Pascale Baudryn ja Tarja Hovilan englanninspringerspanielit L’Power Point De La Tete De Tellering ja Adamant’s Over The Moon olivat parikilpailun BIS2.

Perjantaina 10. marraskuuta Sari Laitisen ja Pinja Hiltusen lapinporikoira Suukkosuun Shamaani oli BIS4-veteraani. Tarja ja Teija Koposen keskikokoinen mittelspitz (musta ja ruskea) oli saksalaisten rotujen BIS2.

Lauantaina 11. marraskuuta Terhi Korhosen ja Kristiina Heinosen silkkiterrierit Curiosity Hot Like Mexico ja Curiosity Stardust All Over olivat BIS3 pari.

Sunnuntaina 12. marraskuuta Francis Fabergen Stablemaster’s -suursnautseriryhmä oli BIS4-kasvattaja. Marja-Leena Arhima-Oinosen, Kyösti Oinosen ja Inger Arhiman skotlanninhirvikoira Chix Choix Arwen To Blixtenin jälkeläisryhmä oli BIS4.

Hyviä tuloksia myös Saksan Voittaja -näyttelystä

Suomalaiset saavuttivat Saksan Voittaja -näyttelyssä useita ryhmäsijoituksia. Susanna Gerkman-Hiltusen ja Harri Hiltusen skotlanninhirvikoira Chix Choix Dhulert Arathorn voitti FCI:n 10-ryhmän. BIS3-kasvattajaryhmä oli Juha Kareksen Chix Choix -lhasa apsoryhmä.

Suomessa kasvatettu, ruotsalaisen Jessica Junehallin leonberger Namupalan Bling Smack Chap voitti FCI:n 2-ryhmän.

Merja ja Erno Lindahlin vanhaenglanninlammaskoira Shappy Blue Bob’s Undercover Girl oli FCI:n 1-ryhmän RYP3. Carita Vikiön skyenterrieri Finnsky Visual oli FCI:n 3-ryhmän RYP4. Sari Laitisen ja Pinja Hiltusen lapinporokoira Suukkosuun Shamaani oli FCI:n 5-ryhmän RYP4.

Kennelliitto solmi koulutusyhteistyösopimuksen Egyptin kennelliiton kanssa

Maailman Voittaja -näyttelyn yhteydessä edistettiin myös kansainvälistä yhteistyötä. Sunnuntaina 12.11. Suomen Kennelliitto ja Egyptin Kennelliitto solmivat sopimuksen yhteistyöstä ulkomuototuomarikoulutuksesta vuosina 2018-2022. Sopimuksen allekirjoittivat Suomen Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja Egyptin Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Mohamed El Azhary. Vastaavanlainen yhteistyösopimus tehtiin kesäkuussa myös Englannin Kennel Clubin kanssa.

Bellarina Nurminen sijoittui toiseksi Junior Handler -maailmanmestaruuskilpailussa. Kuva: Heidi Lahtinen

Susanna Gerkman-Hiltusen ja Harri Hiltusen skotlanninhirvikoira Chix Choix Dhulert Arathorn oli Saksan Voittajassa FCI10-ryhmän paras. Kuva: Paula Heikkinen-Lehkonen

Tuula Laitinen ja WDS-näyttelyn kehätoimitsijoista vastaava Ronny van dem Berge olivat tyytyväisiä yhteistyöhön. On line -tulospalvelu toimi hyvin.

Sopimuksen yhteistyöstä ulkomuototuomarikoulutuksessa allekirjoittivat Suomen Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja Egyptin Kennelliiton puolesta hallituksen puheenjohtaja Mohamed El Azhary. Mukana kuvassa ovat myös Suomesta toiminnanjohtaja Markku Mähönen ja Egyptistä hallituksen varapuheenjohtaja Marina Gordeeva.

Koiramessut tuovat Messukeskukseen 22 000 koiraa

$
0
0

Suomen suurin koiratapahtuma Koiramessut, järjestetään 8.–10. joulukuuta Messukeskuksessa, Helsingissä. Messukeskuksessa nähdään viikonlopun aikana 22 000 koiraa ja paikalle odotetaan 50 000 kävijää. Tapahtumassa on monipuolista ohjelmaa kaikille koirista kiinnostuneille. Uutuutena on perjantain ohjelma, joka keskittyy koiran hyvinvointiin ja koira-alan ammatteihin.

Suuret koiranäyttelyt kolmena päivänä ja ennätyssuuri pentunäyttely

Koiramessuilla järjestetään kolme kansainvälistä koiranäyttelyä. Perjantaina järjestetään Helsinki Winner 2017 -koiranäyttely, lauantaina Pohjoismaiden Voittaja 2017 -näyttely ja sunnuntaina Voittaja 2017 -näyttely.

Lauantai tuo Messukeskukseen suurimman koiramäärän, yhteensä lähes 9 000 koiraa. Tuolloin järjestetään myös ennätyssuuri epävirallinen pentunäyttely, johon osallistuu yli 1 000 pentua. 

Ohjelmaa koko perheelle

Koiramessuilla tapahtuu monella eri areenalla ja tapahtuma-alueella. Luvassa on erilaisia näytöksiä ja lajiesittelyjä. Uutuutena tänä vuonna päästään seuraamaan lampaiden paimennusnäytöstä ja metsästysnäytöksiä.

Lapsille on luvassa lelukoirakilpailu ja kasvomaalausta. Myös Kennelliiton Nuorten osastolta löytyy tekemistä monen ikäisille.

Uutuutena Spesiaaliperjantai – asiaa koiran hyvinvoinnista ja koira-alan ammateista

Perjantaina messuohjelma keskittyy koiran hyvinvointiin ja koirien parissa työskentelyyn. Asiaa riittää koira-alaa opiskeleville sekä koiran hankintaa harkitseville ja koiran jo omistavillekin.

Spesiaaliperjantai-alueelta hallista 4 löytyy Kennelliitto-alue, jossa pääsee keskustelemaan koira-alan asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi alueella pääsee kuuntelemaan tietoiskuja ja luentoja useista eri aiheista.

Perjantaina messuille pääsee kaksi yhden hinnalla -alennuksella ja liput voi ostaa jo ennakkoon verkkokaupasta.

Kotimaiset koirarodut esillä

Suomen itsenäisyyden satavuotisuuden kunniaksi myös Koiramessuilla juhlitaan kotimaisia koirarotuja. Kotimaisille roduille on pystytetty oma osastonsa halliin 6, jossa kaikki viisi rotua ovat edustettuina.

Lisäksi lauantaina ja sunnuntaina kotimaisiin rotuihin pääsee tutustumaan Areenalla näytöksessä, joka esittelee rotujen alkuperäisiä käyttötarkoituksia sekä monipuolisuutta ja soveltuvuutta myös muihin lajeihin.

Tutustu tarkemmin ohjelmaan Koiramessujen sivuilla

Osta liput ennakkoon netistä

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
viestintäpäällikkö Liisa Suoninen
liisa.suoninenatkennelliitto.fi
050 320 3897

Suomen Kennelliitto
viestintäasiantuntija Marianna Laitinen
marianna.laitinenatkennelliitto.fi
09 8873 0296

Koiramessut tuovat Messukeskukseen 22 000 koiraa.

Spesiaaliperjantain ohjelma keskittyy koiran hyvinvointiin ja koira-alan ammatteihin.
Viewing all 174 articles
Browse latest View live