Vuoden Virkakoira 2017 -arvonimen saavat koirat on valittu. Suomen Kennelliitto jakaa palkinnot Koiramessuilla perjantaina 8. joulukuuta Messukeskuksessa, Helsingissä. Palkintonsa vastaanottavat Vuoden Rajakoira Ceijo, Vuoden Sotakoira Helmi, Vuoden Vankilakoira Rane, Vuoden Poliisikoira Routa ja Vuoden Tullikoira Urho. Palkittavat koirakot on valinnut tahollaan Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Rikosseuraamuslaitos, Poliisi ja Tulli.

Vuoden Virkakoirat palkitaan toista kertaa. Koirat ovat kaikki osoittaneet erinomaisuutensa tehtävässään ihmisen apuna. Tänä vuonna valitut koirat osoittavat myös virkakoirien monipuolisuuden. Ne on kaikki koulutettu useisiin eri tehtäviin, ja osalla niistä on lisäkoulutuksena joku erityisosa-alue, kuten asiakirjaetsintä.

– Virkakoirat tekevät tärkeää työtä ihmisen korvaamattomana apuna. Koira auttaa meitä yllättävissäkin paikoissa ja on hienoa, että näiden arvonimien myötä voimme tehdä maamme koiratoimintaa tunnetummaksi, kommentoi Kennelliiton hallituksen ja hyötykoiratoimikunnan puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Vuoden Rajakoira 2017 on saksanpaimenkoira Cowis Wolkar ”Ceijo”. Ceijo työskentelee ohjaajansa, vanhempi rajavartija Otto Soinisen kanssa, pääsääntöisesti Pelkolan rajavartioasemalla Imatralla. Ceijo on 4-vuotias ja aloittanut virkatehtävissä alle vuoden ikäisenä. Ceijo on koulutettu jäljen ajamiseen, ilmaisemaan jälki, esine-etsintään ja henkilöetsintään. Lisäkoulutuksena Ceijolle on opetettu matkustusasiakirjojen, kuten passien ja viisumien, etsintä. Asiakirjojen etsintää Ceijo suorittaa ajoittain Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Asiakirjojen löytäminen on koiralle haastavaa, koska niistä lähtevä haju on hyvin vähäinen ja ne ovat helposti kätkettävissä. Etsintää ei helpota myöskään se, että työtilanteissa on usein häiriöhajuja ja muita häiriötekijöitä.

Vuoden Sotakoira 2017 on labradorinnoutaja Kaukopartion Uitto ”Helmi”. Helmin työpiste on Porin prikaatissa, Säkylässä ohjaajansa sotilasmestari Tero Rissasen kanssa. Helmi on nyt 5-vuotias ja syntynyt 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Helmi toimii Puolustusvoimien sotilaspoliisivartiostossa erikoisetsintäkoirana ja on koulutettu niin huumausaine-etsintöihin, henkilöetsintään, jäljestämiseen kuin esine-etsintöihinkin. Rissanen kuvailee Helmiä hyvin motivoituneeksi työkaveriksi. Helmi on tasainen suorittaja, jonka virkauraan on mahtunut monenlaisia onnistumisia.

Vuoden Vankilakoira 2017 on labradorinnoutaja Pikku-uikun Paksu Trisse ”Rane”. Rane työskentelee ohjaajansa vartija Jorma Tuomirannan kanssa Keravan vankilassa. Rane on aloittanut työt vankilalla 2-vuotiaana. Ranen päivittäisiin tehtäviin kuuluu vankilaan sisään tulevien ajoneuvojen ja ihmisten sekä vankilan sisätilojen tarkastaminen. Ranen bravuureja ovat akrobaattisuutta vaativat tehtävät, ja se kiipeää tarpeen vaatiessa vaikeisiinkin paikkoihin tai suorittaa ylätilojen etsinnät ihmisen avustuksella sylistä käsin. Vankilakoirien työ on monelle tuntematonta, vaikka Rikosseuraamuslaitoksen koiratoiminta täyttääkin tänä vuonna jo 20 vuotta. Ranen ansioihin kuuluu tämän toiminnan näkyvyyden lisääminen.

Vuoden Poliisikoira 2017 on saksanpaimenkoira Klopotes Axa ”Routa”. Roudan ohjaaja on vanhempi konstaapeli Antti Alatalo Lapin poliisilaitokselta. Routa toimii partiokoirana ja sen työtehtäviin kuuluvat jäljestys, henkilöetsinnät, esine-etsintä ja suojelu. Lisäksi Routa on saanut koulutuksen palosyyntutkintaan. Näissä tehtävissä Routa tutkii tulipalopaikkoja etsien jälkiä palavista nesteistä. Koirakon uran kohokohtiin kuuluvatkin juuri ne tapaukset, joissa Roudan ilmaisuilla on saatu vahvistettua rikostutkinnassa esille tulleita epäilyjä.

Vuoden Tullikoira 2017 on jo eläkkeelle siirtynyt labradorinnoutaja Merjatuulian Elosalama ”Urho”. Urho vietti työuransa ohjaajansa tullitarkastaja Timo Lindholmin kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä Lentotullissa. Urho aloitti työt noin vuoden vanhana ja siirtyi eläkkeelle tänä kesänä 8-vuotiaana. Urhon työtehtäviin kuuluivat rahti- ja postiliikenne-etsinnät sekä matkustajavalvonta ja matkalaukkuetsinnät. Urho siirtyi ansaituille eläkepäiville menestyksekkään uran jälkeen. Yhtenä sen uran kohokohdista Lindholm nostaa esille lentorahdista löydetyn 550 kilon erän amfetamiinin lähtöainetta.

Virkakoiriin ja muihin ihmisiä auttaviin koiriin pääsee tutustumaan Koiramessuilla 8.–10.12. omalla osastollaan. Hyötykoiratahot pitävät lyhyitä tietoiskuja toiminnastaan hyötykoiralavalla ja ovat myös tavattavissa messuilla.

Vuoden Virkakoirat saavat palkintonsa perjantaina 8. joulukuuta klo 15.30 Areenalla, Messukeskuksessa. Koirat tulevat palkitsemaan Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja Suomen Palveluskoiraliiton puheenjohtaja Tapio Toivola.

Lisätiedot
Suomen Kennelliitto
Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen
liisa.suoninenkennelliitto.fi
050 320 3897

Rajavartiolaitos
koiratoimintaupseeri Ari Raitanen
ari.raitanenraja.fi
040 770 7771

Puolustusvoimat
Porin prikaati, Säkylä
tiedottaja Markus Malila
markus.malilamil.fi
0299 441302

Rikosseuraamuslaitos
viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus
pilvi.isotalusom.fi
050 331 0067

Poliisi, Poliisikoiralaitos
ylikomisario Pekka Kokkonen
pekka.kokkonenpoliisi.fi
0295 483 135

Tulli
Lentotullin päällikkö Mika Pitkäniemi
mika.pitkaniemitulli.fi
040 332 3810

Vuoden Rajakoira Ceijo kuvattuna Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Vuoden Sotakoira Helmi on koulutettu monipuolisiin tehtäviin.

Vuoden Vankilakoira Rane työskentelee Keravan vankilassa.

Vuoden Poliisikoira Roudan erikoisalana on palavien nesteiden etsintä.

Vuoden Tullikoira Urho jäi eläkkeelle menestyksekkään uran jälkeen.

Kuvat: Jukka Pätynen

Koiraveroa ei näillä näkymin peritä ensi vuonna enää yhdessäkään Suomen kunnassa, kun Helsinki ja Tampere päättivät tällä viikolla luopua siitä vuoden 2018 talousarvioissaan. Koiraverolaki on kuntalaisten ja harrastajien eriarvoisen kohtelun mahdollistava jäänne 1800-luvulta, jonka tulisi jäädä lopullisesti historiaan.

– On todella hienoa, että myös Helsingin ja Tampereen valtuustot päättivät olla perimättä asukkaitaan epätasa-arvoisesti kohtelevaa veroa. Koira on ainoa kotieläin, jonka omistamisesta ja jonka kanssa harrastamisesta on lain nojalla voitu verottaa, muistuttaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kunnat saivat jo vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti koiraveron perimättä jättämisestä. Vähitellen yhä useammassa kunnassa päädyttiin poistamaan korvamerkitsemätön vero, jonka perimisestä on laskettu koituvan tuottoihin nähden korkeat kulut.

– Kun kaikissa kunnissa on syntynyt näkemys veron epätarkoituksenmukaisuudesta, olisi toivottavaa, että kansanedustajat olisivat aloitteellisia kumoamaan kuolleeksi kirjaimeksi jääneen lain. Se olisi pitkänäköistä jo sen vuoksi, että tutkittu tieto koiran myönteisistä vaikutuksista ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille lisääntyy jatkuvasti, Lehkonen sanoo.

Kennelliitto julkaisi vuosina 2014 ja 2016 stressi- ja hyvinvointitutkijana tunnetun lääketieteen ja kirurgian tohtori Heimo Langinvainion tutkimukset, joissa syvennyttiin koiran ja ihmisen väliseen suhteeseen. Tutkimukset perustuivat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Terveys 2000 ja 2011 -aineistoihin sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn. Tuloksista selvisi, koira vaikuttaa yllättävänkin laaja-alaisesti omistajansa terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin erityisesti yksinasuvien kohdalla.

Hyvinvointia tuova harrastus yhdenvertaiseksi muiden kanssa

Harrastuskentät ja -tilat sekä koirapuistot ja -aitaukset ovat käyttäjilleen tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa koiraa voi sosiaalistaa turvallisesti. Koirakansa tuntee vastuunsa siitä, että ympäristö säilyy kaikille miellyttävänä. Kennelliitto ja 19 kennelpiiriä edistävät vastuullista koiranpitoa ja harrastusmahdollisuuksia valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kennelpiirit tekevät kuntien kanssa yhteistyötä muiden muassa kaavalausunnoissa, tapahtumien järjestämisessä sekä koira-aitausten ja -puistojen sääntöjen ja turvallisuusohjeiden laatimisessa. Lisäksi monissa kunnissa paikalliset koirayhdistykset järjestävät kunnossapitotalkoita. 

– Esimerkiksi Uutelan koirapuiston kaltaisissa isoissa aitauksissa paikalliset koiranomistajat ovat luoneet yhteisön, jossa he huolehtivat lähiaitauksen siisteydestä ja jakavat tietoa omien Facebook-sivujensa ja -ryhmien kautta. Myös kaupunki on antanut monille tällaisille ryhmille materiaalia, kun jäsenet ovat kunnostaneet aitausta ja pitäneet siitä huolta, Helsingin seudun kennelpiiri ry:n puheenjohtaja Tiina Flytström kertoo.

Koirien suosion kasvaessa laadukkaat koiraharrastusmahdollisuudet ovat vetovoimatekijä, jonka edellytyksiä tulisi vaalia. Olisikin viisasta antaa myönteinen signaali ihmisten aktiivisuuden, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden puolesta poistamalla verolaki, joka asettaa koiraihmiset epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hiihtolatujen käyttäjiin ja muihin harrastajiin nähden.

Vapaan ulkoilun lisäksi koiraharrastuksen parista löytyy kilpaurheilulajeja. Jukka Pätysen kuvassa Hikka ja Kaisa Ylä-Tuuhonen viilettävät kohti agilityn SM-kultaa vuonna 2013

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi 

Tiina Flytström
puheenjohtaja, Helsingin seudun kennelpiiri ry
tflytstromgmail.com

Karjalankarhukoirien vuoden 2017 Hirvenhaukkukuningas on Jari Hakulisen omistama Kuohukorven Jaki.

Yhteensä 14 koiraa kilpaili 18.-19. marraskuuta Puolangalla Hirvenhaukut-ottelussa, joka on tänä vuonna osa Kennelliiton kotimaisten rotujen Suomi 100 -teemavuotta.

Toiseksi kilpailussa tuli Aki Lantan omistama Turo ja kolmanneksi ensimmäisen päivän tuloksellaan Jorma Kiviniemen omistama Jämäkän Jobi.

Karjalankarhukoirien SM-kilpailun Hirvenhaukut-ottelun järjestivät Puolangan Kennelkerho ja Kainuun Hirvikoirayhdistys, kokeen keskuspaikkana Kotilan kylässä sijaitseva Paljakka

Karjalankarhukoirien vuoden 2017 Hirvenhaukkukuningas on Jari Hakulisen omistama Kuohukorven Jaki pistein 97,50. Kuva:  Heidi Lahtinen

Hirvenhaukut-ottelu on Suomen Kennelliiton valtakunnallinen SM-kilpailu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1957.

Lisätietoa tapahtumasta Hirvenhaukut-ottelun Facebook-sivulla.

Tulostiedot löytyvät tapahtuman sivuilta.

Uutista korjattu 21.11. klo 8.45 Kolmanneksi ei tullut Henri ja Markku Väänäsen omistama Lompsija Elmo vaan ensimmäisen päivän tuloksellaan Jorma Kiviniemen omistama Jämäkän Jobi.

Kennelliiton valtuusto päätti kokouksessaan Espoon Hanasaaressa 26.11.2017 yksimielisesti perustaa Suomen Kennelsäätiön. Säätiö aloittaa toimintansa vuonna 2018. Kennelliitto lahjoittaa säätiölle peruspääomaksi 300 000 euroa.

- Säätiö on uusi asia opeteltavaksi meille kennelmaailmassa, totesi Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen. Kennelliiton piirissä voidaan toimia aivan eri tavalla, kun meillä on säätiö.

Säätiön tarkoituksena on suojella ja tallentaa koiraharrastuksen perintöä sekä tukea koirien hyvinvointia ja koiranpitoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Säätiö tukee suomalaisen koiranjalostuksen perinteiden vaalimista ja suomalaisen koiratoiminnan edistämistä kansainvälisesti.

Kokous Hanasaaressa sujui hyvässä hengessä. Paikalla oli 143 valtuutetusta kaikkiaan 123. Kokouspäivän asioita pohjustettiin edellisen päivän valtuustoseminaarissa, jossa muun muassa järjestettiin valtuuston kokoushistorian laajin paneelikeskustelu, aiheena Kennelliiton jalostusstrategian päivittäminen. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 1.1.2018 voimaan tulevan jalostusstrategian päivityksen pienin korjauksin.

Helena Sunista Kennelliiton kunniapuheenjohtaja

Kokouksen alussa julkistettiin pitkäaikaisen hallituksen puheenjohtajan Helena Sunin muotokuva, jonka on maalannut taiteilija Riikka Lenkkeri. Muotokuva kuvastaa koiran ja ihmisen hyvää suhdetta, kuvassa on mukana Helenan rakas koira Mari. Valtuusto myös valitsi Helena Sunin kunniapuheenjohtajaksi. Hän on Kennelliiton hallituksen toiseksi pitkäaikaisin hallituksen puheenjohtaja.

- Helena on panostanut Kennelliiton asiantuntijaroolin kehittämiseen sekä koiran terveyteen ja hyvinvointiin. Hän on ollut kaikessa toiminnassa sovitteleva, mutta ei ole lipsunut silloin, kun on ollut tarpeen olla kantaaottava, tiivisti Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Kennelliiton kunniajäseneksi valittiin Krister Mattson. Hän on pitkäaikainen Kennelliiton valtuuston jäsen, eri koemuotojen ylituomari sekä yhdistysaktiivi. Liiton kultaisen ansiomerkin saivat Eja Jägerroos ja Tapio Rantanen. Ansioerkit on luovutettu heille jo aiemmin.

Valtuuston kokouksessa esiteltiin uudet ylituomari emeritukset Antti Aarnio ja Pertti Kuopila, joka tunnetaan myös Koira kuntalaisena- toiminnan ja Koiranpäivän ideoijana.

Hallitukseen uusia jäseniä kolmivuotiskaudelle

Kolmivuotiskaudelle Kennelliiton hallitukseen erovuoroisten kolmen jäsenen tilalle valittiin äänestyksen perusteella Kimmo Nokelainen, Risto Ylitalo ja Vesa Lehtonen.

Valtuustossa valittiin myös kurinpitolautakunta kaudelle 2018-2020. Puheenjohtajaksi valittiin OTK, varatuomari Heikki Vihanta. Jäseniksi lautakuntaan valittiin äänestyksen perusteella OTM, varatuomari Eeva Ahola, OTM, varatuomari Johanna Peltokangas, Leena Parviainen, OTK, varatuomari Marjukka Silolahti, Lauri Rostedt ja Martti Mannersuo.

Rekisteröintimaksuihin ei muutoksia

Vuoden 2018 rekisteröintimaksuihin ei tullut muutoksia. Hallitus esitti Omakoiran kautta tehdyn rekisteröinnin alennuksen pienenemistä viidestä eurosta kolmeen euroon, mutta valtuuston enemmistö ei tätä kannattanut.

Valtuusto hyväksyi ensi vuoden toimintasuunnitelman sekä tulo- ja menoarvion. Vuoden 2018 teemana on Kehittyvät verkkopalvelut koiraharrastuksen ja koiran hyvinvoinnin tukena. Teemavuoden aikana muun muassa julkaistaan Omakoiran mobiilisovellus, otetaan asteittain käyttöön Kennelliiton uusi oppimisalusta, uudistetaan jalostustietojärjestelmä ja Kennelliiton verkkosivut sekä kehitetään Kennelliiton viestintää sosiaalisessa mediassa.

Agilitykilpailuille uudet säännöt

Valtuusto hyväksyi Suomen Agilityliitto SAGI ry:n yleisessä kokouksessa hyväksytyn Agilityn sääntömuutosesityksen. Sääntömuutos on tarpeen, sillä kansainvälisen kennelunioni FCI:n hyväksymä kansainvälinen säännöstö muuttuu vuoden 2018 alussa. Uudet säännöt on jaettu A-osaan, jossa on lajia perustavalla tavalla määrittävät säännökset sekä B-osaan, jossa on laji- ja arvosteluohjeet. Sääntöjä täydentävät lisäksi SAGI ry:n arvosteluohjeet. Merkittävin muutos uusissa säännöissä on kahden uuden kokoluokan, pikkumaksien ja pikkuminien tulo mukaan kansallisiin kilpailuihin. Uusissa säännöissä on kansainvälisten sääntöjen mukaisia muutoksia hyppykorkeuksiin ja esteisiin. Uudet säännöt tulevat voimaan 1.1.2018 alkaen.

Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin lisäksi uudet dreevereiden ajokokeiden säännöt niihin liittyvine ohjeineen, muutokset dreevereiden ketunajokokeen käyttövaliosääntöön ja linnunhakkukokeen sääntöön, muutokset Suomen Pystykorvajärjestön alaisten rotujen ja beaglen valionarvosääntöön sekä muutokset australianpaimenkoiran muotovalionarvosääntöön. Kaikki muutokset tulevat voimaan 1.1.2018 alkaen.

Valtuusto palautti Lauri Vuolasvirta -palkintosääntöjen päivittämisen uudelleen valmisteltavaksi.

Pitkäaikaisen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Helena Sunin kuva paljastettiin juhlavasti valtuustokokouksen aluksi. Helena Sunin ja taiteilija Riikka Lenkkerin lisäksi mukana kuvassa ovat sekä julkistamistilaisuuden airueet Tapio Toivola ja Riitta Niemelä.

Valtuuston kokouksen aluksi esiteltiin myös uudet ylituomari emeritukset Antti Aarnio ja Pertti Kuopila. Kuvassa mukana myös kokousta luotsannut valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen, Kennelliiton hallituksen jäsen Tapio Toivola ja hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Suomen Kennelliiton valtuuston pitkäaikainen jäsen ja hallituksen puheenjohtajana vuosina 2009–2016 toiminut Helena Suni sai sunnuntaina kunniapuheenjohtajan arvonimen.

Hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen palasi Sunin itselleen asettamiin tavoitteisiin ensimmäisen puheenjohtajakautensa alussa. 

– Helena sanoi tuolloin haluavansa panostaa Kennelliiton aseman kehittämiseen koira-alan asiantuntijana sekä siihen, että teemme kaiken mahdollisen koiran hyvinvoinnin ja eläinsuojelun edistämiseksi. Kaikissa toimissaan hän on ollut rauhallinen ja sovitteleva, mutta myös määrätietoinen etenkin tuon koiran hyvinvoinnin suhteen, Lehkonen kiitteli edeltäjäänsä.

Helena Sunin mukaan Kennelliiton valtuusto koki 2000-luvulla merkittävän muutoksen.

– Etenkin kahden viimeisen kauteni aikana keskustelu oli todella rakentavaa. Valtuustoseminaarit vaikuttivat siihen paljon, sillä asioita oli mahdollista taustoittaa ja syntyi vapaata keskustelua. Vaikka hallitus olisi hävinnyt jonkin asian, ei sitä koettu tappiona vaan keskustelun tuloksena.

Koiran yhteiskunnallista asemaa vahvistettava

Suni on Kennelliiton historiassa toiseksi pitkäaikaisin puheenjohtaja Olli Korhosen jälkeen ja johti myös tulevaisuustoimikunnan työtä. Kunniapuheenjohtaja ei suinkaan väisty kokonaan Kennelliiton toiminnasta, sillä Suni jatkaa vielä museotyöryhmässä ja on Harri Lehkosen mukaan suureksi avuksi sääntötyöryhmässä.

Suni kokee Kennelliiton hyvät suhteet muihin eläinsuojelujärjestöihin tärkeänä. Liiton tulevaisuuden kannalta Suni pitää keskeisenä, että vuonna 2013 aloitettu Hyvää elämää koiran kanssa -linjaus näkyisi jatkossakin koiran yhteiskunnallisen aseman vahvistamisena ja monipuolisina harrastusmahdollisuuksina.

– Toivon, että koiria arvostettaisiin niiden itsensä takia. Koko ajan esille tulee kuitenkin uusia asioita, joiden avulla koira auttaa ihmistä ja tuo meille jo olemassaolollaan hyvää oloa ja terveyttä. Parasta yhteistyötä ihmisen ja koiran kanssa on luonnossa liikkuminen, mihin pitäisi olla mahdollisuus myös pääkaupunkiseudulla.

Ihmisen ja koiran suhde on ainutlaatuinen

Kultainennoutaja on ollut Sunin oma rotu yli 35 vuoden ajan, ja hän on toiminut rotujärjestössä sen perustamisesta asti. Jo hänen lapsuudenkodissaan ja ennen kultaisia perheessä oli aina ollut rotukoiria. Suni sanoo arvostavansa rotukoirien kasvatustyötä hyvin korkealle.

– Jalostuksen tulisi säilyä sellaisena, että kasvatetaan terveitä ja hyvinvoivia koiria, joilla pystyy harrastamaan sitä, mihin rotu on tarkoitettukin. Silloin ihminenkin saa, mitä haluaa.
Kennelliiton 128-vuotista historiaa ja sen tekijöitä kunnioittaen puheenjohtajista on perinteisesti teetetty muotokuva. Valtuustossa paljastettiin taiteilija Riikka Lenkkerin näkemys Sunista.

– Kun perustelin itselleni muotokuvan maalausta – miettiessäni onko se tarpeellista –  ajattelin, että maalaukset puheenjohtajista kertovat jälkipolville jotain siitä ajasta, jolloin he ovat vaikuttaneet. Tavatessamme Lenkkerin kanssa ensimmäisen kerran, sanoin, ettei minulla ole muita toivomuksia kuin se, että maalauksessa näkyisi koiran ja ihmisen ainutlaatuinen suhde. Mielestäni se näkyy: hyvää elämää koiran kanssa. Kiitokset taiteilijalle.

Kennelliiton 128-vuotista historiaa ja sen tekijöitä kunnioittaen puheenjohtajista on perinteisesti teetetty muotokuva. Valtuustossa paljastettiin taiteilija Riikka Lenkkerin näkemys Sunista.

Vuoden suurin suomalainen koiratapahtuma, Koiramessut aukeaa perjantaina 8. joulukuuta. Kolmipäiväinen tapahtuma tuo Helsingin Messukeskukseen noin 22 000 koiraa ja arviolta 50 000 kävijää.

- Olemme koonneet Koiramessuille laajan kattauksen nähtävää ja koettavaa kaikille koirista, koirien hyvinvoinnista ja erilaisista koiraharrastuksista kiinnostuneille. Mukana on myös yli sata koiratarvikemyyjää, joten messujen ohessa voi tehdä jouluostoksia. Toivotan kaikille Koiramessuille tulijoille antoisaa viikonloppua, sanoo Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen.

Perjantaina järjestetään erityisesti koira-alan ammateista ja koirien hyvinvoinnista kiinnostuneille tarkoitettu Spesiaaliperjantai. Lisäksi perjantaina palkitaan Vuoden virkakoirat.

Monipuolisen ohjelmatarjonnan rinnalla Messuhallissa järjestetään viisi koiranäyttelyä. Tapahtuma alkaa perjantaina kansainvälisellä Helsinki Winner 2017 -näyttelyllä. Lauantaina on vuorossa kansainvälinen Pohjoismaiden Voittaja 2017 -näyttely sekä Helsinki Puppy Show -pentunäyttely.

Sunnuntaina tapahtuma huipentuu kansainväliseen Voittaja 2017 -näyttelyyn ja Voittaja Puppy Show -pentunäyttelyyn. Sunnuntaina palkitaan myös vuoden 2017 sankarikoirat sekä Vuoden näyttelykoira, Vuoden veteraani ja Vuoden kasvattaja.

Koiramessujen ohjelmatiedot löytyvät verkosta. Näyttelyiden loppukilpailuja voi seurata verkossa suorana. Linkki lähetykseen ja tulostiedot tulevat verkkoon Koiramessujen sivuille 8. joulukuuta.

Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja pentutehtailua. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnallisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi, korostettiin tänään Suomen Kennelliiton järjestämässä mediatilaisuudessa. Puhumassa olivat Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sekä tulliylitarkastaja Heli Lampela Tullista.

Laittoman lemmikkikaupan räjähdysmäiseksi luonnehdittu kasvu herättää Euroopan laajuisesti laajaa huolta. Koirien salakuljettajat ja pentutehtailijat vetoavat ihmisten sääliin, jolloin koira saatetaan vastuullisen kasvattajan sijaan päätyä hankkimaan satamasta auton peräkontista tai keltaisesta pörssistä. Pennun halpa hankintahinta voi kuitenkin tulla kalliiksi sekä kuvainnollisesti että käytännössä.

– Pentutehtailu on järkyttävää piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista. Se kostautuu kärsimyksenä ja taloudellisena menetyksenä usein myös omistajalle, huomauttaa Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka kertoo, että lemmikkien salakuljettajat esimerkiksi naamioivat tuontia yksityiseksi värväämällä sosiaalisen median kautta ”lentokummeja”.

– Ostajalla on moraalinen vastuu olla edistämättä laitonta eläinkauppaa, mikäli epäilys siitä herää. Ostamalla laittomasti tuotu eläin tuetaan rikollista toimintaa, josta säädetään eläintautilaissa sekä rikoslaissa, Haikka muistuttaa.

Tulliylitarkastaja Heli Lampelan mukaan Tullin viime vuonna tarkastamista 18 383 lemmikistä 16 429 oli koiria.

– Tarkastetuista koirista 428 kohdalla ryhdyttiin toimenpiteisiin, mikä yleensä tarkoittaa koiran palautusta lähtömaahan.

Vastuullinen kasvattaja jakaa avoimesti tietoa koiristaan

Koiraa harkitsevan on pidettävä mielessä, että pentu merkitsee parhaimmillaan yli 10 vuoden sitoutumista karvaiseen perheenjäseneen. Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen painottaa, että koiranpentu tulee aina hankkia vakaasti harkiten vastuulliselta kasvattajalta.

Vastuullinen kasvattaja on sitoutunut Kennelliiton laatimiin koirankasvattamiseen liittyviin ohjeisiin, joilla edistetään koirien hyvinvointia ja terveyttä.

– Suomalainen koirien kasvatus on perinteisesti ollut pienimuotoista kotikasvatusta ja useimmiten kennel on yhtä kuin pentulaatikko kasvattajan olohuoneessa. Hyvän kasvattajan tunnistaa siitä, että hän jakaa avoimesti tietoa koiristaan, rodustaan sekä yleisestä koiranpidosta. On tärkeää, että kasvattajan ja koiranomistajan välillä säilyy hyvä yhteys myös pentujen luovuttamisen jälkeen, Lehkonen sanoo.

Maakohtaiset mikrosirut ja rekisteröinti tueksi

Laittoman koirakaupan, pentutehtailun ja eläinsuojelurikosten suitsimista tukisi se, että koiran alkuperän paljastavia keinoja käytettäisiin tehokkaammin. Jo nyt koiria voitaisiin Suomessa merkitä maakoodillisilla mikrosiruilla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi. Lisäksi kaikkien koirien lakisääteinen rekisteröintipakko varmistaisi sen, että oikea koira yhdistetään oikeaan omistajaan.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät myös löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Suomen Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröimiltään koirilta, joita on koiran oletetun 10 vuoden eliniän ajalta kertynyt kaikkiaan noin 510 000. Euroopan unionin jäsenmaista valtaosassa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat jo pakollisia. Lisäksi Euroopan parlamentti esitti helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät.

– EU:n on laitettava kasvava pentutehtailu kuriin muiden muassa säätämällä seuraeläindirektiivi, johon sisältyy kissojen ja koirien sirutuspakko silloin kun niitä välitetään lemmikeiksi. Toivottavasti Suomi on aloitteellinen tämän asian eteenpäin viemisessä, Pietikäinen esittää.   

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
+ 358 50 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Sirpa Pietikäinen
europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja
+32 228 45264
sirpa.pietikainenep.europa.eu

Sari Haikka
läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
0295016104
sari.haikkaavi.fi

Heli Lampela
tulliylitarkastaja, Tulli
+358 40 332 2619
heli.lampelatulli.fi

Suomen suurin koiratapahtuma, Koiramessut käynnistyi tänään Messukeskuksessa Helsingissä. Kansainvälisen Helsinki Winner 2017-näyttelyn ohella ohjelmassa oli tänään erityisesti koira-alan ammateista ja koiran hyvinvoinnista kiinnostuneille suunnattu Spesiaaliperjantai.

Kennelliiton pressitilaisuus kiinnosti mediaa

Järjestimme messujen yhteydessä mediatilaisuuden, jonka aiheena oli Euroopan laajuisesti kasvussa olevasta laiton koirakauppa, pentutehtailu ja niiden puuttumiskeinot.

Valitettavan ajankohtaisesta teemasta olivat puhumassa Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen, läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sekä tulliylitarkastaja Heli Lampela Tullista. Sirpa Pietikäinen peräänkuulutti Euroopan unionin tasoista eläinsuojelulainsäädäntöä, joka kattaisi myös koirien sirutuksen ja rekisteröinnin.

Lampela oikoi usein esiintyvää ihmettelyä siitä, miksi Tulli ei tarkista useammin koirien papereita. Lain mukaan Tullilla on oikeus tarkistaa paperit vain Euroopan unionin ulkorajalla, ei sisäisesti liikuttaessa. Haikka puolestaan painotti, että tuontikoiralla on aina oltava TRACES-terveystodistus. Pentutrokareilla sellaista ei ikinä ole.

- Vastuullinen kasvattaja on kiinnostunut pennun tulevaisuudesta. Trokarit ovat todella ovelia ja haluavat myydä pennun heti, jotta mahdolliset sairaudet eivät ehdi tulla ilmi.

Lisää tietoa tilaisuudesta löytyy tiedotteestamme.

Vuoden virkakoirat palkittiin

Vuoden Virkakoirat palkittiin Koiramessuilla. Palkintonsa kävivät vastaanottamassa Vuoden Rajakoira Ceijo, Vuoden Sotakoira Helmi, Vuoden Vankilakoira Rane, Vuoden Tullikoira Urho ja Vuoden Poliisikoira Routa ohjaajineen. Kaikista virkakoirista näytettiin esittelyvideot, jotka ovat katsottavissa Kennelliiton Youtube-kanavalla.

Helsinki Winner 2017 -näyttelyn paras koira oli karkeakarvainen kääpiömäyräkoira

Karkeakarvainen kääpiömäyräkoira Magik Rainbow Verino Roberto Gold oli Helsinki Winner 2017 -näyttelyn paras koira.. Koiran omistaa Victoria Ivanova Venäjältä.  Valinnan teki Luis Pinto Teixera Portugalista. Päivän paras veteraani oli Tarja Salon tiibetinterrieri Fabulous Teddy's Daniel's Wanderer, tuomarina Annukka Paloheimo. Paras kasvattajaryhmä oli Maurija Marja Kuivaksen Kahvanahon ajokoirat, tuomarina Arne Foss Norjasta.

Junior handlerien Suomenmestaruusosakilpailun 10-13 -vuotiaiden paras oli Bellarina Nurminen ja 14-17-vuotiaiden paras oli Anni Leinonen, joka oli myös osakilpailun paras. Tuomarina SM-osakilpailussa oli Denis Sabolic Kroatiasta.

Kaikki Helsinki Winner 2017 -näyttelyn tulokset löytyvät täältä.

Koiramessujen viikonlopun ohjelma löytyy täältä.

Spesiaaliperjantaissa oli mukana useita eri koira-alan koulutuksia antavia oppilaitoksia. Kuva: Jukka Pätynen

Vuoden sotakoira Kaukoprtion Uitto eli "Helmi" ohjaajansa sotilasmestari Tero Rissasen kanssa. Kuva: Jukka Pätynen

Junior handlerien Suomenmestaruusosakilpailun paras oli Anni Leinonen. Kuva: Heidi Örling

Helsinki Winner 2017 -näyttelyn paras koira oli karkeakarvainen kääpiömäyräkoira Magik Rainbow Verino Roberto Gold. Koiran omistaa Victoria Ivanova Venäjältä. Kuvassa ovat mukana maajohtaja Anna Linder Agria Eläinvakuutuksesta, Brand Manager Laura Honko Royal Canin Finlandista,Kennelliiton kunniapuheenjohtaja Helena Suni, Best In Show -tuomari Luis PintoTeixera sekä Voittaja-näyttelyiden näyttlytoimikunnan puheenjohtaja Kari Järvinen.Kuva: Heidi Örling 

Sileäkarvainen collie Clingstone's Make My Day oli tänään Helsingin Messuhallissa järjestetyn Pohjoismaiden Voittaja 2017 -näyttelyn paras koira. Koiran on kasvattanut ja omistaa Satu Asikainen. Voittajan valitsi Kari Järvinen. Päivän paras veteraani oli Päivi Silomäen sekä Toivo ja Anni Lielahden suomenpystykorva Loukkaharjun Lapinukko, tuomarina Marja Talvitie. Paras kasvattajaryhmä oli Satu Asikaisen Clingstone's lyhytkarvaiset colliet, tuomarina Irina Poletaeva.

Näyttelyssä valittiin myös paras pohjoismaista rotua edustava koira, joka oli karjalankarhukoira Maria Kärnän sekä Maija ja Rauno Aholan omistama Rohmoivan Ava. Voittajan valitsi Paavo Mattila.

Pohjoismaiden Voittaja 2017 -näyttelyyn osallistui yli 7500 koiraa.

Pohjoismaiden JH-mestaruuskipailun joukkuevoiton vei Islanti

Koiramessuilla järjestettiin myös junior handlerien Pohjoismaiden mestaruuskilpailu, johon osallistui nelihenkinen joukkue jokaisesta Pohjoismaasta. Taitavat nuoret kilpailivat sekä yksilö- että joukkuemestaruuksista. Joukkuekilpailun voiton vei Islanti. Yksilökilpailun voittaja oli Bergling Gunnarsdottir Islannista. Kilpailun tuomarina toimi Jason Lynn Iso-Britanniasta.

Helsinki Puppy Show’n voittaja karkeakarvainen mäyräkoira

Koiramessuilla järjestettiin tänään myös Helsinki Puppy Show, jossa kilpaili yli tuhat pentua. Voittajaksi Hilkka Salohalla valitsi Nina Lehtolammen karkeakarvaisen mäyräkoiran Tappijalan Cookien.

Lauantaina jaettiin myös Lauri Vuolasvirta -palkinnot ansiokkaasta koirankasvatustyöstä. Palkinnon sai kaikkiaan 45 kasvattajaa.

Kennelliiton verkkopalveluissa on valitettavasti ollut tänään ongelmia. Toivomme, että saamme korjattua ongelmat pian. Näyttelyn loppukilpailuiden tulokset löytyvät Showlinkin verkkosivuilta.

Koiramessujen viikonlopun ohjelma löytyy täältä.

Pohjoismaiden Voittaja 2017 -näyttelyn kaunein koira oli Satu Asikaisen kasvattama ja omistama sileäkarvainen collie Clingstone's Make My Day. Voittajan valitsi Kari Järvinen. Mukana palkitsemisessa olivat Royal Canin Finlandin myyntijohtaja Laura Honko, Agria Eläinvakuutuksen maajohtaja Anna Linder, kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen sekä Voittaja-näyttelyiden näyttelytoimikunnan varapuheenjohtaja Kimmo Mustonen. Kuva: Heidi Örling.

Pohjoismaiden Voittaja 2017 -näyttelyn paras veteraani oli Päivi Silomäen sekä Toivo ja Anni Lielahden suomenpystykorva Loukkaharjun Lapinukko, tuomarina Marja Talvitie. Kuva: Linda Holopainen

Pohjoismaiden Voittaja 2017 -näyttelyn paras kasvattajaryhmä oli Satu Asikaisen Clingstone's lyhytkarvaiset colliet. Kuva: Linda Holopainen

Pohjoismaiden Voittaja 2017 -näyttelyn paras pohjoismainen koira oli Maria Kärnän sekä Maija ja Rauno Aholan omistama karjalankarhukoira Rohmoivan Ava. Kuvassa vasemmalla Agria Eläinvakuutuksen maajohtaja Anna Linder ja Royal Canin Finlandin myyntijohtaja Laura Honko. Kuva: Linda Holopainen

Lauri Vuolasvirta -palkinnon saajat palkittiin Koiramessujen Areenalla ennen loppukilpailuiden alkua. Kuva: Jukka Pätynen

Junior handlerien Pohjoismaiden mestaruuskilpailun joukkuekilpailun voiton vei Islanti. Kuva: Linda Holopainen

Junior handlerien Pohjoismaiden mestaruuskisojen yksilökilpailun voiton vei Bergling Gunnarsdottir Islannista.. 

Helsinki Puppy Show'n paras koira oli Nina Lehtolammen karkeakarvainen mäyräkoira Tappijalan Cookie. Kuva: Petri Örling

Suomen Kennelliiton ja Agria Eläinvakuutuksen aktiviteettirahasto myöntää vuosittain varoja sopimusosapuolten yhteisesti päättämiin hankkeisiin. Tänä vuonna on haluttu kiinnittää erityistä huomiota yhdistyksiin, jotka ovat tehneet erinomaista työtä koirien terveyden edistämiseksi.

Arvoltaan 3000 euron tunnustuspalkinnon saivat Suomen kromfohrländer ry, Labradorinnoutajakerho ry sekä Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistys ry.

Kromfohrländereiden monimuotoisuutta on pyritty tukemaan roturisteytysprojektilla, jota on valitsijoiden mukaan toteutettu hienosti yhdistysdemokratian ja yhdessä tekemisen hengessä. Lisäksi yhdistys tukee taloudellisesti roturisteytyksiin ehdotettujen ja käytettyjen koirien terveystutkimuksia.

Projektin tarpeista ja edellytyksistä tehtiin kyselyillä kattava ennakkoselvitys, jonka avulla kaikki osalliset saivat äänensä kuuluville. Myös rodun terveystilanne kartoitettiin yhtä tehokkaasti, perusteltiin.

Yhdistyksessä alettiin aktiivisesti työskennellä rodun monimuotoisuuden lisäämiseksi roturisteytyksillä vuonna 2011. 

– Onneksi meillä on ollut aktiivisia kasvattajia viemään roturisteytyshanketta eteenpäin. Tärkeitä toimijoita ovat myös kaikki roturisteytyspentujen omistajat, joiden tulee yhdessä katsoa parhaat yksilöt jatkoon, Suomen kromfohrländer ry:n kasvattajakollegion puheenjohtaja Minna Hanski kommentoi elokuussa Kennelliiton sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Roturisteytyksistä voit lukea lisää täältä.

Labradorinnoutajakerho ry on puolestaan kannustanut jäseniään testaamaan labradorinarttujen geenit. Yhdistys palauttaa testatun koiran omistajalle kannustusrahan. Edellytyksenä on, että koiran omistaja on rotujärjestön jäsen ja koira on rekisteröity Suomessa. Testitulokset julkaistaan yhdistyksen internet-sivuilla, jotta niitä voidaan käyttää jalostuksen tukena.

Suomen Cavalier Kingcharlesinspanieliyhdistys taas perusti vuonna 1988 terveystutkimustilin, jonka varoilla tuetaan cavalierien kuolinsyy- ja terveystutkimuksia. Näitä ovat esimerkiksi syringomyeliakuvaukset. Syringomyeliasta ja sen vastustuksesta jalostuksella voit lukea lisää täältä.

Jukka Pätynen

Koiramessuilla Messukeskuksessa Helsingissä oli noin 46 000 kävijää.

Helsinki Winner 2017-, Pohjoismaiden Voittaja 2017- ja Voittaja 2017 -näyttelyissä sekä Helsinki Puppy Show- ja Voittaja Puppy Show -näyttelyissä oli mukana noin 22 000 koiraa.

- Tapahtuma onnistui erinomaisesti, iloitsee Voittaja-näyttelyiden näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Kari Järvinen. Kiitos kaikille osallistujille – näytteilleasettajille ja messuvieraille, yhteistyökumppaneillemme Royal Canin Finlandille ja Agria Eläinvakuutukselle, ulkomuototuomareille ja kehätoimitsijoille sekä tapahtuman lukuisille vapaaehtoisille, Kennelliiton toimiston sekä tytäryhtiöiden väelle, te yhdessä teitte hienon tapahtuman.

Voittaja-näyttelyn loppukilpailut avasi Kennelliiton kotimaisten rotujen teemavuoden merkeissä näyttävä rotukavalkadi. Kuva: Jukka Pätynen

Koiramessujen viimeinen päivä huipentui Voittaja 2017 -näyttelyn loppukilpailuihin. Näyttelyn parhaaksi koiraksi pitkän ulkomuototuomarinuransa näyttelyssä päättänyt Rainer Vuorinen valitsi Marella Närkin bichon frisén Jitterbop Clap Your Hands. Maailmalla erittäin arvostettu ulkomuototuomarimme on työssään aina painottanut rotumääritelmän merkitystä koiran arvostelussa, ja sitä, että koira on näyttelykehän päätähti.

Päivän paras veteraani oli Marja Kuivaksen suomenajokoira Kahvanahon Mehtätähti. Parhaan veteraanin valitsi Saija Juutilainen.  Paras kasvattajaryhmä oli Annika Wirma-Fagerlundin afgaaninvinttikoiraryhmä Pramya, tuomarina Tapio Eerola.

Näyttelyssä valittiin myös paras kotimaista rotua edustava koira. Se oli Raili Ojanperän suomenlapinkoira Jehnajan Tumpelo. Voittajan valitsi Kari Järvinen.

Voittaja Puppy Show’n paras koira oli Tatiana Kapstovan musta kääpiösnautseri Dreamkiss Specially For You. Voittajakoiran valitsi Kirsti Louhi.

Voittaja 2017 -näyttelyyn osallistui noin 7600 koiraa ja Voittaja Puppy Show’hun lähes 900 pentua.

Sankarikoirat ja Vuoden koirat palkittiin

Kennelliiton nimeävät 18 Sankarikoiraa palkittiin juhlavasti Koiramessujen Areenalla. Palkinnot sankareille luovuttivat Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen ja Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen. Lisäksi 21 koiraa sai kunniamaininnan.

Vuoden 2017 koiranäyttelyissä parhaiten menestyneet koirat palkittiin Voittaja 2017 -näyttelyn loppukilpailujen yhteydessä. Vuoden näyttelykoira on Molli Nymanin, Juulia Salosen ja Tuulikki Tammiala-Salosen sileäkarvainen kettuterrieri Texforrier Worth It. Vuoden veteraani Tarja Salon tiibetinterrieri Fabulous Teddy’s Daniel Wanderer. Vuoden kasvattaja on englanninspringerspanieleita kennelnimellä Adamant’s kasvattava Tarja Hovila.

Loppukilpailuiden yhteydessä valittiin myös Royal Canin Puppy Cup Best In Show -koira tämän vuoden aikana Royal Canin Puppy Show -pentunäyttelyn voittaneiden koirien joukosta. Tittelin vei Nina Lehtolammen karkekarvainen mäyräkoira Tappijalan Cookie. Voittajan valitsi Francisco Cochetti Italiasta.

Junior handlereiden Suomenmestaruuskilpailun voitti Tinja Huikuri. Voittajan valitsi Anna-Bella Halttunen.

Kaikki Voittaja 2017 -näyttelyn tulokset löytyvät täältä ja Voittaja Puppy Show’n tulokset täältä.

Rainer Vuorinen valitsi Voittaja 2017 -näyttelyn parhaaksi koiraksi Marella Närkin bichon frisén Jitterbop Clap Your Hands. Kuvassa vasemmalta Agria Eläinvakuutuksen maajohtaja Anna Linder Voittaja-näyttelyiden näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Kari Järvinen, Best In Show -palkinnon luovuttanut Kennelliiton kunniajäsen Angela Cavill, Rainer Vuorinen ja Royal Caninin maajohtaja Tessi Romell. Vottajakoiran esitti kasvattaja Jaana Kauppinen. Kuva: Heidi Örling

Yksi palkituista sankarikoirista oli cairnterrieri Tyyne. Kuva: Jukka Pätynen

Voittaja 2017 -näyttelyn paras kotimaista rotua edustava koira oli Raili Ojanperän suomenlapinkoira Jehnajan Tumpelo. Kuva: Linda Holopainen

Voittaja Puppy Show’n paras koira oli Tatiana Kapstovan musta kääpiösnautseri Dreamkiss Specially For You. Kuva: Petri Örling

Royal Canin Puppy Cup Best In Show -koira oli Nina Lehtolammen karkeakarvainen mäyräkoira Tappijalan Cookie. Kuva: Jukka Pätynen

Junior handlereiden Suomenmestaruuskilpailun voitti Tinja Huikuri. Kuva:Petri Örling

Jouluna monilla on mahdollisuus viettää myös koirien kanssa enemmän aikaa ja tarjota niille mielekästä tekemistä. Koirat nauttivat yhdessäolosta, mutta eivät osaa kaivata jouluherkkuja tai -lahjoja. Opeta tänä jouluna koiralle uusi temppu tai kokeilkaa vaikka hauskaa nenätyöskentelyä. Muistetaan samalla, että huomioimalla muutaman asian, voimme taata myös koiralle turvallisen joulun.

Jouluna koti on täynnä houkuttelevia hajuja, kukkia ja paketteja. Älä jätä koiraa vartioimatta tai yksin, sillä monet jouluiset asiat ovat koiralle vaarallisia.

Koiralta kiellettyjä ovat:

• ksylitoli
• suklaa
• macadamiapähkinä
• viinirypäleet ja rusinat
• taikinat, joissa on hiivaa tai soodaa
• kinkun paistorasva
• useimmat joulukukat

Koira ei osaa joulunakaan kaivata erikoisruokia. Monet jouluruuat ovat koiralle liian mausteisia, suolaisia ja rasvaisia.

– Kinkun ahmiminen voi aiheuttaa monenlaisia vatsavaivoja ja jopa haimatulehduksen. Jos koira pääsee popsimaan kinkun verkkoineen päivineen, voi seurauksena olla hengenvaarallinen suolitukos. Lisäksi erityisesti tumman suklaan kanssa on hyvä olla tarkkana, sillä vähäinenkin määrä voi aiheuttaa varsinkin pienelle koiralle vakavia oireita, tarkentaa Suomen Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula.

Mikäli lemmikkiään haluaa muistaa lahjalla, kannattaa paketeista jättää pois perinteiset teipit, narut ja pussit. Paketoimisessa voi käyttää tavallista enemmän mielikuvitusta. Esimerkiksi keittiöpaperirullien repiminen lahjan ympäriltä tai ruokanappuloiden etsiminen piiloista ovat koiralle mieleisiä aktivointikeinoja.

Suomen Kennelliitto toivottaa kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

Lisätietoja:
Suomen Kennelliitto
viestintakennelliitto.fi

Monet koirat pelkäävät uudenvuoden ilotulitteita, niiden hajua, kovaa ääntä ja välkkyviä valoja. Kaikkien kannalta onkin tärkeää, että ilotulitteita ammutaan vain sallittuna aikana uudenvuodenyönä kello 18–02.

Koira on hyvä ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen paukkeen alkamista. Pelkäävää koiraa helpottaa omistajan normaali käyttäytyminen. Sisällä koiralle voi keksiä sille mielekästä tekemistä ja ulkoa kuuluvia ääniä peittää vaikkapa television taustahälyllä.

- Mikäli tiedät, että koirasi kärsii voimakkaista pelko-oireista, on asiasta hyvä keskustella etukäteen oman eläinlääkärin kanssa, neuvoo Kennelliiton eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula.

- Vaikka koira ei pelkäisikään ilotulitteita, ei sen ole hyvä olla mukana katsomassa niitä. Koirat reagoivat äänen ja valojen lisäksi myös ruudin hajuun, joten on hyvä välttää tilanteita, joissa koira saattaisi säikähtää kaikkien näiden yhdistelmää.

Kiinnitä uudenvuodenaaton lisäksi myös lähipäivinä huomiota koiran ulkoilujen yhteydessä siihen, ettei se pääse karkaamaan. Pelokas koira voi yrittää karkuun myös raollaan olevasta ovesta.

Mikäli koira kuitenkin pääsee karkuun, noudata Etsijäkoiraliiton tapauskohtaisia neuvoja ja jaa katoamisilmoitus mahdollisimman laajasti. Jokaisen kannattaa ottaa talteen koiransa hajua siltä varalta, että etsijäkoiran apua tarvitaan. Tämä on tärkeää etenkin talouksissa, joissa on useampi koira, jolloin leluissa ja koiran tavaroissa on useaa hajua sekaisin.

- Suurin osa uuden vuoden karkureista on koiria, jotka eivät ole aikaisemmin pelänneet ilotulitteita, kertoo Lena Lundell Etsijäkoiraliitosta. Kannattaa tarkistaa kaikkien koirien valjaat, kaulapannat ja hihnat, että ompeleet ovat ehjät, ja säätää varusteet tarpeeksi kireälle, hän neuvoo.

- Monella koiralla pannat ja valjaat ovat normaalissa elämässä niin löysällä, että koira voi pakittaa itsensä vapaaksi.  Herkimpien koirien kanssa suosittelemme ulkoilutusta tuplavarusteissa; päällä sekä panta että valjaat, ja niissä molemmissa yksi remmi tai omat remmit. Karkaamisen ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin karkurin etsintä ja kiinni houkuttelu.

Lisätietoja

Suomen Kennelliitto
Eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula
puh. 09 8873 0224

Etsijäkoiraliitto
Lena Lundell
puh. 040 146 2501

Etsijäkoiraliiton neuvontanumero 040 724 8614

Kuva: Jukka Pätynen/Koirakuvat

Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 46 546 pentua, joka on 300 pentua enemmän kuin edellisvuonna. Labradorinnoutaja kasvatti edelleen suosiotaan. Se on ollut suosituin rotu jo kahdeksan vuotta. Toiseksi suosituimmaksi roduksi ylsi jämtlanninpystykorva ja kolmospaikan vei suomenajokoira.

Labradorinnoutaja uusi vuonna 1991 tehdyn rekisteröintiennätyksensä 2 125 pennulla. Suurin putoaja kymmenen kärjessä on harmaa norjanhirvikoira, jonka suosio laski kolme pykälää sijalle 10.  Muuten kymmenen kärjessä nähtiin vain yhden pykälän muutoksia, eikä ainuttakaan yllätysnimeä.

Seura- ja kääpiökoiraryhmän rotujen suosio on laskussa. Vielä kymmenen vuotta sitten esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanieli oli kymmenen suosituimman rodun joukossa.

Tilastoista selviää myös, että suosiotaan ovat kasvattaneet esimerkiksi monet vinttikoirat kuten whippet, saksanseisojat ja vesikoiraryhmän lagotto romagnolo.

Lapinporokoiran suosio kasvoi

Suomenajokoira säilytti paikkansa kolmen rekisteröidyimmän rodun joukossa, vaikka pentuja rekisteröitiin noin 200 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenlapinkoirien ja karjalankarhukoirien rekisteröinnit laskivat noin sadalla yksilöllä. Myös suomenpystykorvia rekisteröitiin vähemmän.

– Vaikka kotimaisten rotujen rekisteröintimäärät Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ovatkin harmillisen matalat, on kuitenkin hienoa, että lapinporokoira ylsi omaan ennätykseensä 341 pennulla, toteaa Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna kotimaiset rodut olivat paljon esillä mediassa, rotujen kasvattajille järjestettiin tilaisuuksia ja roduista jaettiin tietoa tapahtumissa eri puolella Suomea.

– Juhlavuoden vaikutukset näkyvät toivottavasti rotujen suosiossa tulevina vuosina. Kennelliitto jatkaa edelleen aktiivista työtä kotimaisten rotujen eteen. Olemme esimerkiksi mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hankkeessa muodostamassa geenipankkia suomalaisten koirarotujen osalta ja suomenpystykorvaan liittyvä eräperinne halutaan mukaan Unescon kansainväliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, kertoo Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Suomen suosituimmat rodut vuonna 2017

Suluissa rotujen rekisteröintimäärä vuonna 2016.

1. labradorinnoutaja 2125 (2032)
2. jämtlanninpystykorva 1649 (1322)
3. suomenajokoira 1364 (1584)
4. saksanpaimenkoira 1305 (1273)
5. suomenlapinkoira 1181 (1281)
6. kultainennoutaja 1149 (1193)
7. shetlanninlammaskoira 1098 (918)
8. jackrussellinterrieri 929 (876)
9. kääpiösnautseri 908 (762)
10. harmaa norjanhirvikoira 771 (921)

Lue lisää rekisteröinneistä uusimman Koiramme-lehden numerosta 1-2/2018 ja verkkolehden artikkelista.

Lisätietoja
Koiramme-lehti
Tapio Eerola
Päätoimittaja
tapio.eerolakoiramme.com
09 8873 0304

Suomen Kennelliitto
Harri Lehkonen
Hallituksen puheenjohtaja
harri.lehkonenkennelliitto.fi
050 329 2188

Suomen Kennelliitto
Liisa Suoninen
Viestintäpäällikkö
liisa.suoninenkennelliitto.fi
050 320 3897

Labradorinnoutaja on Suomen ylivoimaisesti suosituin rotu. Kuva Anu Brunila-Kovanen.

Suomenajokoiran pentuja rekisteröitiin kolmanneksi eniten vuonna 2017. Kuva, Hannu Huttu.

Valtakunnallista Koiranpäivää vietetään jo 12. kertaa. Tänä vuonna päivällä halutaan muistuttaa yhdessä tekemisen tuomasta hyvinvoinnista niin koiralle kuin ihmisellekin.

Yhdessä tekeminen on hyvää elämää koiran kanssa parhaimmillaan. Monessa lajissa harrastuksen voi viedä aina kilpakentille saakka, mutta ihan tavallinen kotikoira on oiva harrastuskaveri arjessa puuhasteluun. Koiran kanssa tulee huomaamattakin otettua päivittäiset askeleet, tutustuttua helposti uusiin ihmisiin ja lähdettyä seikkailemaan luontoon. Tärkeintä on löytää omannäköinen tapa tehdä ja viettää aikaa yhdessä.

Perinteisten näyttelyiden, kokeiden ja kilpailuiden rinnalle on viime vuosina kovalla tohinalla noussut esimerkiksi luku- ja kaverikoiratoiminnan, rally-tokon ja koiratanssin kaltaisia uusia tapoja harrastaa. Yhä laajenevasta koiraharrastusten kirjosta löytyykin taatusti kaikille sopiva tapa toteuttaa itseään, saada uusia tuttavuuksia ja nauttia kivasta yhdessä tekemisestä parhaan ystävän kanssa.

Mutta miten ja mistä löytää juuri se itselle kiinnostavin harrastus?  Kennelpiirit ovat Kennelliiton jäsenyhdistyksiä ja alueellisia toimijoita, joiden jäseninä puolestaan on monenlaisia paikallisia koiraharrastus- ja rotuyhdistyksiä. Kennelpiirien ja niiden jäsenyhdistysten kautta kautta onkin helppo saada tietoa oman alueensa koiraharrastusmahdollisuuksista, kokeilla uutta ja vaikkapa koota oma lenkkiporukka. Koiranpäivänä kennelpiirit ja erilaiset yhdistykset ovat perinteisesti järjestäneet tapahtumia, joita voidaan järjestää pitkin Koiranpäivän viikkoa (23.–29.4.). Tiedotamme tapahtumista lähempänä Koiranpäivää. 

Koiranpäivää varten Kennelliitto tuottaa teemaan liittyvää materiaalia suomeksi ja ruotsiksi. Materiaalit julkaistaan Koiranpäivän verkkosivulla niiden valmistuttua. 

Painettuja materiaaleja voi tilata jo nyt A4-kokoisina paperiversioina Kennelliiton viestinnästä viestintakennelliitto.fi. Samasta osoitteesta voi kysyä myös lisätietoja.

Jukka Pätynen

Suomen Kennelliitto käynnisti vuonna 2014 yhteistyössä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston sekä Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen kanssa laajan terveystutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää rodun terveydentilaa.

Kennelliitto osallistui tutkimuksen rahoitukseen. Rahoitus mahdollisti 30 koiran perusteellisen tutkimuksen. Koiranomistajat saivat itse ilmoittaa koiriaan mukaan, ja lopullinen otos valittiin 54 ilmoittautuneen joukosta siten, että mukaan saatiin liikunnallisilta ja hengitystieominaisuuksiltaan mahdollisimman erilaisia, 2-5 -vuotiaita koiria. Kaikki tutkitut koirat olivat omistajien mukaan terveitä eikä niille ollut tehty hengitystie- tai tukielinkirurgiaa. Puolella koirista oli jälkeläisiä. Kaksi koiraa joutui jäämään pois tutkimuksesta äkillisen sairauden takia.

Kaikilla tutkituilla koirilla oli vähintään lievät ylähengitystieoireet (BOAS, brachycephalic obstructive airway syndrome). Tutkituista neljän koiran oireet luokiteltiin vakavaksi. Kävelytestin suoritti hyväksytysti kahdeksan koiraa (29 %). Hyväksytty tulos edellytti 1000 metrin kävelysuoritusta 12 minuutin tavoiteajassa niin, että koira palautui rasituksesta 15 minuutin kuluessa. Noin joka kolmas koira ontui. 58 prosentilla oli vakava-asteinen lonkkanivelen kasvuhäiriö (aste E) ja 8 prosentilla vakava kyynärnivelen kasvuhäiriö (aste 3). Selkärangan kuvauksessa epämuodostuneita nikamia oli noin 80 %:lla ja spondyloosia noin 90 %:lla tutkituista koirista. Polvilumpion sijoiltaanmeno oli yleistä. Kaikilla koirilla oli vähintään lieviä iho-oireita, ja syvät ihopoimut sekä valeanturat olivat tavallisia. Valtaosa koirista oli syönyt antibiootteja ja antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita (MRSP tai ESBL) löytyi 21 prosentilta tutkimuksen koirista.

Kävelytestin läpäisseistä koirista neljällä oli lonkkaniveldysplasian aste E ja yhdellä vakavat iho-oireet. Molemmat sulkevat nämä koirat pois jalostuksesta. Näillä kriteereillä jalostuskelpoisia koiria jäi tutkittujen koirien ryhmästä kolme eli 11 prosenttia otoksen koirista.

Tutkimuksen pohjalta saatiin kehitettyä hengitystieoireiden vakavuutta mittaava testimenetelmä, jota voidaan hyödyntää erityisesti lyhytkuonoisten rotujen jalostuksessa. Testin avulla voidaan erottaa toisistaan hyvät ja huonot hengittäjät. Testiin on tähän mennessä osallistunut 7 englanninbulldoggia. Näistä 6 on läpäissyt testin.

Rodulla esiintyvät ulkomuodolliset ääripiirteet ovat yhteydessä terveyskartoituksessa todettuihin sairauksiin. Ulkomuodon laajempaa kartoitusta varten Kennelliitto ja rotujärjestö ovat mukana yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa, joka käynnistyy Suomessa tämän vuoden aikana.

Lähteet

Lappalainen, Lilja-Maula, Schildt 2017. Englanninbulldoggien terveystutkimus – onko mitään tehtävissä?
Tutkimustiivistelmä, Eläinlääkäripäivien 2017 luentokokoelma.

Lilja-Maula, Lappalainen, Hyytiäinen, Kuusela, Kaimio, Schildt, Mölsä, Morelius, Rajamäki 2017. Comparison of submaximal exercise test results and severity of brachycephalic obstructive airway syndrome in English bulldogs. The Veterinary Journal 219 (2017) 22–26.

Palmu 2016. Natiiviröntgenkuvauksilla diagnostisoidut nikamaepämuodostumat englanninbulldoggeilla. Lisensiaattitutkielma, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta.

Lisätiedot

Suomen Kennelliitto
Jalostusasiantuntija Katariina Mäki
katariina.makikennelliitto.fi
09 8873  0228

Suomen Kennelliitto
Eläinlääkäri Liisa Lilja-Maula
liisa.lilja-maulakennelliitto.fi
09 8873 0224

Kennelliitto valmistelee neuvottelua lyhytkuonoisten rotujen terveydestä ja jalostuksesta. Tilaisuuteen kutsutaan rotujärjestöt ja -yhdistykset sekä viranomaisten, eläinlääkärijärjestöjen ja eläinsuojelukentän edustus. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä lyhytkuonoisten rotujen terveyden edistämiseksi.

Monien muiden maiden tavoin keskustelu lyhytkalloisten ja -kuonoisten eli brakykefaalisten rotujen terveydentilasta on viime kuukausina kiihtynyt myös Suomessa. Terveysongelmien ratkaisujen edistämiseksi Kennelliitto haluaa lisätä rakentavaa vuoropuhelua eri toimijoiden kesken.

Eilen Kennelliitto tapasi lyhytkuonoisten rotujen edustajia. Tapaamisessa olivat mukana Suomen Englanninbulldoggiyhdistys ry, Suomen Mopsikerho ry, Suomen Bostonit ry, Suomen Ranskanbulldogit ry sekä Suomen Kääpiökoirat ry. Kennelliitosta kokoukseen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen, apulaistoiminnanjohtaja Riitta Niemelä, jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Maaret Tapio, jalostusasiantuntija Katariina Mäki sekä viestinnän edustajia.

Tapaamisessa keskusteltiin hyvässä hengessä lyhytkuonoisten rotujen tilanteesta yleisellä tasolla, käytiin läpi rotujen terveydentilan edistämiseksi kehitettyjä toimia eri maissa sekä keskusteltiin uusista keinoista viedä terveyden edistämistä entistä tehokkaammin käytäntöön.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja
050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Katariina Mäki
jalostusasiantuntija
09 8873 0228
katariina.makikennelliitto.fi

Valtiovarainministeriö on tänään julkaissut lakiluonnoksen, jolla kumottaisiin 1800-luvulta juontuva koiraverolaki. Lain ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Suomen Kennelliitolta on pyydetty lausuntoa.

Tänä vuonna koiraveroa ei enää peritä yhdessäkään Suomen kunnassa, kun Helsinki ja Tampere päättivät viime vuoden marraskuussa luopua koiraverosta.

– Koska koiraveroa koskeva lainsäädäntö on vanhentunutta eivätkä kunnat ole olleet halukkaita käyttämään koiraveroa tulolähteenään, hallitus katsoo, että koiraverolain voimassaololle ei ole enää perusteita. Tämän johdosta esityksessä ehdotetaan, että laki kumottaisiin, lakiluonnoksessa perustellaan.

Suomen Kennelliitto on pitkään ajanut koiraverolain kumoamista, sillä laki mahdollistaa koiranomistajien eriarvoisen kohtelun toisiinsa sekä muihin kuntalaisiin nähden. Vastaamme lausuntopyyntöön sen määräaikaan 15.3. mennessä ja julkaisemme lausunnon verkkosivuillamme.

Lue lisää:

Valtiovarainministeriö: Laki koiraverosta annetun lain kumoamisesta, hallituksen esityksen valmistelu

Koiravero poistuu Helsingistä ja Tampereelta – aikansa elänyt laki tulisi kumota

Agria KoiraExpossa 3.–4. helmikuuta avataan Kennelliiton teemavuosi, joka keskittyy sähköisiin palveluihin koiraharrastuksen ja koiran hyvinvoinnin tukena.

– Kennelliitto on koiran paras ystävä myös verkossa, tiivistää teemavuoden sanoman Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Teemavuoden aikana otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluita ja päivitetään jo olemassa olevia palveluita helppokäyttöisemmiksi ja asiakasystävällisemmiksi. Kevään aikana julkaistaan Kennelliiton sähköisen Omakoira-palvelun mobiiliversio. Sen tunnus on tyylitelty suomenpystykorvan pää.

– Mobiilisovellukseen rakennetaan ja otetaan käyttöön uusia ominaisuuksia vuoden mittaan, kertoo palvelusta vastaava toimitusjohtaja Juha Tenhunen Kennelliiton tytäryhtiö PrettyBit Projects Oy:stä.

Mobiilisovelluksen kautta voidaan jakaa tiedotteita jäsenille ja erilaisia hyväksymispyyntöjä esimerkiksi pentuerekisteröinnistä ja koiran omistajanvaihdoksesta sekä ilmoituksia koe- ja kilpailutuloksista ja terveystuloksista. Sovelluksen kautta saa myös käyttöön Kennelliiton sähköisen jäsenkortin.

Omakoira-sovelluksen ilmeen on suunnitellut mainostoimisto BBOn Timo Lemmetti.

Tänä vuonna myös otetaan asteittain käyttöön Kennelliiton oma sähköinen oppimisalusta ja uusitaan Kennelliiton verkkosivut. Lisäksi on tarkoitus uudistaa jalostustietojärjestelmä helppokäyttöisemmäksi ja tuoda sinne uusia ominaisuuksia.

– Verkkopalveluiden kehittämistyössä hyödynnetään käyttäjäpalautetta, kertoo teemavuotta luotsaava Kennelliiton hallituksen jäsen Kimmo Nokelainen.

Koiran terveydestä ja hyvinvoinnista monipuolista tietoa Agria KoiraExpossa

Vantaalla järjestettävä Agria KoiraExpo on Kennelliiton vuosittain koulutus- ja luentotapahtuma kaikille kennelpiireille, rotujärjestöille ja -yhdistyksille sekä Kennelliiton jäsenille. Tapahtumassa on tänä vuonna mukana yli 400 osallistujaa.

Lauantaina Agria KoiraExpossa kuullaan positiivisuutta ja tahdonvoimaa huokuvan Pekka Hyysalon ja FightBackin tarina. Ohjelmassa on myös vaikuttavan viestinnän koulutusta järjestöalan osaajilta, käytännönläheisiä vinkkejä yhdistyksen taloudenpitoon sekä niin tavallisille koiranomistajille kuin kasvattajille hyödyllistä faktaa koiran käyttötarkoituksesta, luonteesta ja hyvinvoinnista.

Koiran terveydestä ja hyvinvoinnista luennoivat ELT Anna Hielm-Björkman ja MMM, jalostusagronomi Johanna Anturaniemi ja Robin Moore Helsingin yliopiston Eläintieteellisen tiedekunnan DogRisk-tutkimusryhmästä sekä FT, SmartDog-testin asiantuntija Katriina Tiira Helsingin yliopistosta.

Järjestöjen viestinnästä ja vaikuttamisesta luennoivat viestintäyrittäjä, Vuoden viestintäammattilainen 2015 Heidi Korva, viestintäpäällikkö Anna Koroma-Mikkola Suomen Partiolaisista, viestintäpäällikkö Terhi Käkelä Suomen 4H-liitosta sekä johtava asiantuntija, palvelumuotoilija Marjahelena Salonen Marttajärjestöstä.

Agria KoiraExpossa kuullaan myös monia muita Kennelliiton ja yhteistyökumppaneiden asiantuntijoita. Lisäksi tapahtumassa esitellään Kennelliiton sähköisiä palveluita ja niiden kehittämistä. Tarkempaa tietoa tapahtumasta löytyy täältä.

Keksi Kennelliiton oppimisalustalle nimi ja osallistu kilpailuun

Lisätietoja:

Kennelliiton viestintä
viestintakennelliitto.fi