Jo 14. kertaa järjestetty koulutustapahtuma houkutteli viikonloppuna jälleen lähes 400 Kennelliiton jäsentä kuulemaan ajankohtaista tietoa koiramaailmasta. Digiteemavuoden avauksen lisäksi tarjolla oli kattavasti asiantuntemusta koiran hyvinvoinnista, lainsäädännöstä ja yhdistystoiminnan kehittämisestä.

KoiraExpossa avattiin Kennelliiton sähköisten palveluiden teemavuosi, ja digi olikin vahvasti läsnä ohjelmassa. Hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen avasi viikonlopun esittelemällä jäsenetuna tarjottavan OmaKoira-palvelun mobiiliversion ilmeen, jonka on toteuttanut mainostoimisto BBO:n Timo Lemmetti. Huhtikuussa ladattavaksi tulevaa sovellusta laajennetaan asteittain. Jatkossa esimerkiksi koiran rokotustiedot voivat kulkea kätevästi mukana oman koiran tiedoissa.

KoiraExpossa ”ainakin kymmenen vuotta” käyneet aluekouluttaja Marita Utter Vaasan kennelpiiristä ja näyttelyohjaaja Carita Natunen Satakunnan kennelpiiristä innostuivat panostuksista digipalveluihin, mutta muistuttivat samaan hengenvetoon myös reaaliteettien tuomista haasteista.

- Lähtökohtaisestihan nämä palvelut ovat aivan mahtava juttu. Pitää kuitenkin muistaa, että koko Suomessa verkko ei aina toimi kovin mallikkaasti. Esimerkiksi uusille kasvattajille pelkkä verkkokurssi ei riitä, vaan tarvitaan kasvokkaista vuorovaikutusta. Kysymysten esittäminenkin on helpompaa auton takapenkillä, Vaasan kennelpiirin Utter sanoi Natusen nyökytellessä.

Toista kertaa KoiraExpoon osallistunut Pohjois-Savon kennelpiirin nuorisojaoston puheenjohtaja Pauli Turunen kiitteli uusia palveluita ja kannusti laajentamaan niitä edelleen.

- Samalla saadaan toimintaa entistä läpinäkyvämmäksi, Turunen sanoi.

Uutta oppia ja kokemusten jakamista

Kaikki hihasta nykäistyt haastatellut kertoivat, että parasta ovat olleet luennot ja mahdollisuus keskustella ihmisten kanssa.

- Aiheet ovat aina olleet todella hyviä, mutta luennoitsijat toki vaihtelevat. Joku osaa tehdä hyvin kuivastakin aiheesta mielenkiintoisen ja toinen taas kiinnostavasta asiasta puisevamman, Vaasan kennelpiiriä edustanut Utter kommentoi Vantaan Cumulus Resort Airport Congress Centerin aulassa.

Natunen kertoi odottaneensa erityisesti luentoa Euroopan unionin tietosuoja-asetuksesta. Viikonlopun aikana tarjolla oli myös faktaa muiden muassa Kennelliiton kansainvälisestä yhteistyöstä, koiran käyttötarkoituksesta ja luonnetestauksesta, uusimmista koiratutkimuksista sekä viestinnän kehittämisestä.
Tärkeä merkitys oli keskusteluilla niin vanhojen kuin uusien tuttavuuksien kanssa.

- Järjestän näyttelyitä ja parasta on aina vertailla muiden kanssa kokemuksia. Uutta oppia on ollut esimerkiksi sähköisten arvostelujen kirjoittaminen kehistä, Satakunnan kennelpiirin Natunen kertoo.

”Siviilissä” tuotantojohtajana työskentelevä Turunen sanoi viikonlopun herättäneen paljon ajatuksia.

- Koiraharrastus on hyvää vastapainoa työelämälle ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia kehittää itseään. Täällä on puhuttu paljon uusien yhteistyökumppaneiden hakemisen tärkeydestä. Esimerkki sellaisesta on ollut vaikkapa se, että lähdemme Pohjois-Savossa kehittämään Eräkummitoimintaa Metsähallituksen kanssa, Turunen kertoi.

Yhtenä viikonlopun positiivisena antina Turunen piti myös sitä, että kennelpiirin nuorisojaoston jäsenet olivat todella innokkaasti mukana KoiraExpossa.

- On tärkeää, että nuoret otetaan entistä vahvemmin mukaan ja he tapaavat Kennelliiton ihmisiä laajemminkin.

Ensi vuoden kalenteriin kannattaa tuttuun tapaan merkitä helmikuun ensimmäinen viikonloppu, sillä KoiraExpo järjestetään seuraavan kerran 2.-3.2.2019.

Hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen avasi viikonlopun esittelemällä jäsenetuna tarjottavan OmaKoira-palvelun mobiiliversion ilmeen, jonka on toteuttanut mainostoimisto BBO:n Timo Lemmetti.

Digiteemavuoden avauksen lisäksi tarjolla oli kattavasti asiantuntemusta koiran hyvinvoinnista, lainsäädännöstä ja yhdistystoiminnan kehittämisestä.

KoiraExpossa oli mukana myös Pohjois-Savon kennelpiirin nuorisojaosto. Vasemmalta: Iida Makkonen, Aida Ryhänen, Aliina Mäkinen, Pauli Turunen, Pohjois-Savon kennelpiirin nuorisojaoston pj Marita Tauriainen, Janniina Tauriainen, sekä Erkki Savolainen, Pohjois-Savon kennelpiirin pj.

Korjaus 6.2. kello 8.40: KoiraExpo järjestettiin tänä vuonna 14. kerran.

Kurinpitolautakuntaa voi luonnehtia Kennelliiton eettiseksi lautakunnaksi, jonka olemassaololla ja ratkaisuilla on ensisijaisesti sääntöjen noudattamista ohjaava luonne sekä eläinsuojeluasioissa rankaiseva merkitys.

Kurinpitolautakunnassa käsiteltävät asiat voivat koskea esimerkiksi kasvattajien toimintaa koirien rekisteröinnin ja luovutuksen yhteydessä, mutta myös muun muassa näyttelyjä, kokeita ja kilpailuja, tuomareita ja eläinsuojelurikoksia tai -rikkomuksia koskevia tapauksia.

– Kennelliitossa asiat etenevät käsittelyyn toimikuntien kautta. Henkilö- tai yhdistysjäsen voi tehdä kirjallisen ja allekirjoitetun ilmoituksen sen aiheen mukaan kasvattajatoimikunnalle, näyttelytoimikunnalle, antidoping-työryhmälle, jalostustieteelliselle toimikunnalle tai koe- ja kilpailutoimikunnalle. Ilmoituksen kohteen tulee olla rikkonut Kennelliiton sääntöjä tai ohjeita. Hallitus käsittelee toimikuntien ilmoitukset ja antaa ne eteenpäin kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi, avaa kurinpitolautakunnan esittelijänä toimiva Suomen Kennelliiton juristi Raisa Kiesi.

Kiesi kertoo, että Kennelliitto ei saa suoraan käräjäoikeuksien antamia ratkaisuja.

– Kennelliiton nimissä on esitetty kaikille käräjäoikeuksille pyyntö saada heiltä tuomiot, joissa menettely on kohdistunut koiraan. Virallisen päätöksen mukaan henkilötietolain vuoksi pyyntöä ei kuitenkaan voida toteuttaa.

Eläinsuojelutapaukset saadaankin pääosin tietoon mediaseurannan kautta.

– Käräjäoikeuksista pyydetään päätökset uutisointien ja joskus myös kennelneuvojien ilmoitusten perusteella. Hallitus lähettää asian kurinpitolautakuntaan lainvoimaisen tuomion perusteella, Kiesi kertoo.

Kurinpitolautakunnan puheenjohtajana vuosina 2018–2020 toimii OTK, varatuomari Heikki Vihanta. Marraskuun valtuustossa muiksi jäseniksi valittiin äänestyksen perusteella OTM, varatuomari Eeva Ahola, OTM, varatuomari Johanna Peltokangas, OTK, varatuomari Marjukka Silolahti, Leena Parviainen, Lauri Rostedt ja Martti Mannersuo.

Johtotähtenä laadukkaat ja juridisesti kestävät ratkaisut

Kurinpitolautakunnan tavoitteena on, että ratkaisut on tehty laadukkaasti ja juridisesti kestävällä tavalla.

– Kurinpitomenettely toimikunnan saamasta ilmoituksesta lautakunnan ratkaisuun vie aikaa. Kurinpitolautakunnalla on käsittelyyn hyvin yksityiskohtaiset ohjeet, joiden mukaan asianosaisilta pyydetään aina vastineet, joissa he esittävät oman näkemyksensä todisteineen, Kiesi kertoo.

Seuraamuksissa pyritään siihen, että samankaltaisissa tapauksissa ne olisivat samanlaiset sekä laadultaan että kestoltaan. Jokainen tapaus on kuitenkin yksilöllinen ja seuraamus voi sen vuoksi vaihdellakin.

Vuosina 1990–2016 kurinpitolautakunta käsitteli kaikkiaan 487 asiaa, joista annettiin yhteensä 531 seuraamusta. Keskimäärin vuoden aikana käsiteltiin 18,7 asiaa. Eniten eli 261 tapauksessa rikottiin rekisteriohjetta, näyttely- koe- ja kilpailuohjetta (81), eläinsuojelurikoksia todettiin 74 ja vakiosopimusrikkomuksia ilmeni 61.

Viime vuonna lautakunta kokoontui kuusi kertaa ja käsitteli 22 asiaa. Eläinsuojelulain tai -asetuksen rikkomuksia oli yhdeksän, koiranomistajan ja -haltijan perussääntöä rikottiin kahdeksan kertaa sekä palkinto- ja ylituomariohjetta ja kasvattajasitoumusta molempia neljä kertaa. Koirarekisteriohjetta, ulkomuototuomarin koulutus- ja pätevöimisohjetta sekä kansainvälisen koiranjalostusliitto FCI:n määräyksiä oli kutakin rikottu kerran.

Yksi käsitellyistä asioista ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Muissa seuraamuksina oli yksi ulkomuoto- ja ylituomarikielto, kaksi kertaa kielto toimia kehätoimitsijana tai muussa Kennelliiton hyväksymässä tehtävässä, seitsemän huomautusta, 11 rekisteröintikieltoa, 11 näyttelykieltoa sekä 14 koe- ja kilpailukieltoa. Kolme kertaa jäsen erotettiin liitosta pysyvästi tai määräajaksi.

Kennelliiton kunniajäsen, emeritustuomari Johannes Anttinen nukkui pois 14.2.2018. Sadan vuoden iän saavuttanut Anttinen harrasti englanninsettereitä kunnioitettavat 80 vuotta ja oli keskeinen vaikuttaja Kanakoirakerho - Hönshundssektionen ry:ssä sekä sen edeltäjissä. Hän oli Kennelliton valtuuston jäsen. Johannes Anttiselle myönnettiin Kennelliiton kultainen ansiomerkki vuonna 1988. Vuonna 2013 hänestä tuli Kennelliiton kunniajäsen ja vuonna 2017 hänelle luovutettiin pystykorvapatsas.

Johannes Anttinen sai ensimmäisen englanninsetterinsä vuonna 1937 ja sitä kautta hän kiinnostui ja lähti mukaan rotujärjestöjen toimintaan. Aktiivisuus jatkui sotien jälkeen. Hänelle metsästys kanakoirien kanssa oli ensisijalla ja sitten tuli järjestötoiminta.  Yhdistysten jäsenenä hän oli aktiivinen harrastustoiminnan edistäjä ja sovittelija.

Hän oli mukana Pohjoismaiden vanhimmassa rotujärjestössä Finska Kennelklubbens Hönshundssektion – Suomen Kennelklubin Kanakoiraosastossa sekä sen rinnalle vuonna 1935 perustetussa Suomen Kanakoirakerho ry:ssä, jossa hän toimi aktiivisesti eri tehtävissä hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana. Hänen puheenjohtajuuskaudellaan vanha ja uusi yhdistys liittyivät vuonna 1983 jälleen yhteen Kanakoirakerho – Hönshundssektionen ry:ksi. Hänen panoksensa näiden kahden englantilaisia kanakoiria harrastavan järjestön yhdistymiseksi oli merkittävä.

Johannes Anttinen oli syvällisesti perehtynyt harrastamaansa rotuun ja oli erittäin kiinnostunut kaikista kanakoiraroduista ja niiden käytöstä. Hän omisti paljon aikaansa englanninsetterin jalostuksen ja terveyden edistämiseksi sekä englantilaisten kanakoirien säilyttämiseksi tyylikkäinä metsästyskoirina. Hän pätevöityi ryhmän 7 ulkomuototuomariksi vuonna 1948 ja kanakoirakokeiden ylituomariksi vuonna 1949.

Hän toimi koetuomareiden koulutuspäivien kokoajana ja luennoitsijana sekä kanakoirarotujen ulkomuototuomareiden kouluttajana ja kollegion jäsenenä. Hän käänsi englantilaisten kanakoirien rotumääritelmiä ja laati näille roduille ensimmäisen kokonaisvaltaisen jalostuksen tavoiteohjelman. Hän kirjoitti lukuisia artikkeleita alan julkaisuihin ja osallistui muun muassa Kanakoirakerho – Hönshundssektionen ry:n 100-vuotisjuhlakirjan toimittamiseen. Hän toimi myös Kennelliiton Voittaja-näyttelyiden näyttelytoimikunnan puheenjohtajana.

Koiramme-lehdelle 1/2018 merkkipäivänsä alla antamassaan haastattelussa Johannes Anttinen kertoi olevansa mielissään siitä, että koirien hyvä käsittely on yleistynyt kanakoirametsästyksessä. Hän oli myös tyytyväinen siihen, että vuosikymmenien kuluessa kanakoiraharrastus on paikallistunut. Hän toivoi metsästyskoiraominaisuuksien määräävän aseman säilyvän kanakoirajalostuksessa, vaikka lintuja onkin vähän. Hän muistutti ulkomuototuomarien olevan paljon vartijoita.

- Johannes Anttisen kokemus suomalaisesta kennelharrastuksesta oli ainutlaatuinen, hän seurasi koiramaailmaa lapsuudesta viimeiseen hetkeen asti.  Hän oli viime vuosina toivottu kunniavieras Kennelliiton valtuuston illallisilla, kuuntelimme sekä hänen muistelujaan että kommenttejaan ja neuvojaan nykytilanteeseen, muistelee Kennelliiton kunniapuheenjohtaja Helena Suni.

- Päällimmäiseksi keskusteluista hänen kanssaan kuitenkin aina jäi huoli koirien hyvinvoinnista, olivatko tekemämme päätökset varmasti koiran kannalta parhaita mahdollisia. Hän muistutti meitä siitä, että tärkeintä on viettää aikaa parhaan ystävän koiran kanssa.

- Helmikuun ensimmäisenä päivänä, kun juhlimme Johannes Anttista, hän sanoi minulle: koiralla ja Kennelliitolla taitaa nyt mennä aika hyvin. Tämä on hyvä perintö meille.

Kennelliitto kehittää vuoden 2018 aikana sähköisiä palveluitaan ja ottaa käyttöön asteittain sähköisen verkko-oppimisympäristön. Jatkossa tämä sähköinen oppimisalusta tarjoaa eri kohde-  ja sidosryhmille kursseja ja koulutuksia. Palvelua kehitetään jäseniltä saadun palautteen perusteella ja kursseja toteutetaan yhteistyössä esimerkiksi Kennelliiton aluekouluttajien kanssa.  

Nimikilpailu Kennelliiton uudelle oppimisalustalle käynnistettiin Vantaalla Agria KoiraExpossa helmikuun alussa samalla kun avattiin Kennelliiton teemavuosi, joka keskittyy sähköisiin palveluihin koiraharrastuksen ja koiran hyvinvoinnin tukena. Teemavuoden aikana otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluita ja päivitetään jo olemassa olevia palveluita helppokäyttöisemmiksi ja asiakasystävällisemmiksi.

Nimiehdotuksia uuden oppimisympäristön nimeksi otettiin vastaan keskiviikkoon 7. helmikuuta saakka. Teemavuoden työryhmä valitsi ehdotuksista 10, joista äänestettiin 15.2. asti.

Digitassu sai selvästi suurimman osan eli 28,4 % äänistä. Kotimaisten kielten keskus on antanut lausunnon nimen soveltuvuudesta, joten valinta on tällä erää helppo.

Kiitokset kaikille nimeä ehdottaneille sekä äänestäjille. Vastauksia äänestykseen tuli reippaasti yli 300 joten kiitokset kaikille aktiivisesta osallistumisesta.

Digitassu-nimeä ehdotti Sirpa Mahlanen-Peltola, joka sai kilpailusta tiedon Kennelliiton verkkosivuilta.

- Joka alalla tehdään näitä digiloikkia siirtymällä sähköiseen asiointiin. Tästä keksin tuon "digin" ja tassuhan kuvaa koiraa, hän kertoo.

Voittajanimen keksijä palkitaan 150 euron lahjakortilla, jolla voi ostaa tuotteita Showlinkin verkkokaupasta.

Muut äänestyksessä tuotepalkintoja voittavat ovat: Noora Hänninen, Jeanette Blom ja Tea Turunen. Onneksi olkoon! Otamme voittajiin yhteyttä.

Lisätietoja:
Teemavuoden projektikoordinaattori
Jonna Päivike
jonna.paivikekennelliitto.fi
09 8873 0233

Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa torstaina 1.3. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta aina elokuun 19. päivään asti. Kiinnipitoaika varmistaa rauhan luonnoneläimille niiden lisääntymisajan aikana.

Kiinnipitoaikana koira on pidettävä aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Kiinnipitoaikana koiraa saa pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella.

Kiinnipitoaika ei koske poliisin, tullin, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen työtehtävissä olevia koiria tai paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävien koulutustilanteita.

Kiinnipitoajan ulkopuolellakin metsästyslaki määrää pitämään koiran kytkettynä, ellei vapaana pitämiseen ole lupaa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta. Lisäksi luonnonsuojelualueilla on ympärivuotinen irtipitokielto.

Alkukeväästä linnut tarvitsevat rauhaa

Jokainen vuosi on erilainen muuttolintujen saapumisen suhteen, sillä se riippuu lämpötiloista. Suojelubiologi Antti Below Metsähallituksesta kertoo, että yleensä ensimmäisiä saapujia ovat kiuru, pulmunen, uuttukyyhky, sepelkyyhky ja töyhtöhyyppä.

- Joskus muuttolintuja on alkanut tulla jo helmikuun lopulla, mutta tänä vuonna muutto käynnistyy varmasti myöhemmin. Metsälinnut tulevat hieman myöhemmin, kun lumitilanne säilyy hieman pidempään metsissä kuin aukeilla, ja ravintoa on siellä heikommin saatavilla.

Kanalinnut ovat jo aloittaneet soidintouhunsa. Pyy, metso ja teeri ovat jo aktiivisia.

- Niillä päivän pituus laukaisee aktiviteetin ennemmin kuin lämpötila, Below kertoo.

Erityisesti kanalintuja ajatellen on tärkeää, että koirien irtipito on kielletty 1.3. alkaen.

- Vaikka koira ei olisikaan linnuista kiinnostunut, linnut eivät sitä ymmärrä, vaan suhtautuvat koiraan kuin mihin tahansa petoon eli kaikkoavat helposti soidinpaikalta. Voi myös olla, että ne välttelevät vähän aikaa soidinpaikalle tuloa häiriön jälkeen.

- On havaittu ainakin, etteivät metsot välttämättä uskalla tulla soidinpaikalle seuraavana aamuna, jos ne on edellisenä päivänä säikäytetty soitimelta, Below tarkentaa.

Koirien kiinnipidolla taataan eläimille lisääntymisrauha

Huhtikuulla alkavat maapesijät hautoa ja silloin suorat pesätuhot koirien toimesta ovat todennäköisiä, Below toteaa.

- Jo se, että kylmällä säällä koira ajaa emon pois pesältä ja käy pesän lähettyvillä, voi aiheuttaa sen, että munat pesässä ehtivät kylmettyä, ennen kuin lintu uskaltautuu takaisin pesälle hautomaan.

Paitsi linnuilla, myös nisäkkäillä kiimakausi käynnistyy aikaisin keväällä ja esimerkiksi mäyrät voivat saada poikasia jo maaliskuun puolella.  Jänisten ja rusakoiden kiima on jo paraikaa käynnissä. Eli koirien kiinnipidolla taataan muiden eläinten lisääntymisrauha.

Koiranomistajia velvoittaa myös järjestyslaki

Järjestyslain mukaan koira on pidettävä aina kytkettynä taajamassa. Koiran vapaana pitäminen on sallittua ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Koiran tulee näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Järjestyslaissa määrätään myös, että koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle. Koiraa ei saa myöskään viedä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Poikkeuksena ovat esimerkiksi hiihtoladut, jotka on merkitty koiraladuiksi

Lisätietoa koiriin liittyvästä lainsäädännöstä

 Kuva: Mari Laukkanen, Metsähallitus

Lisätietoja: viestintakennelliitto.fi

Eläinten hyvinvointilain yhteydessä tulisi säätää kaikkien koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, Suomen Kennelliitto esittää maa- ja metsätalousministeriölle antamassaan lausunnossa. Lisäksi laissa on huomioitava paremmin koirarotujen erilaiset tarpeet ja käyttötarkoitukset. Lakiehdotuksessa on paljon tuttua Kennelliiton jalostusstrategiasta, mutta myös tarkennusta vaativia kohtia.

Lausuntokierros nykyisen eläinsuojelulain korvaavan eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta päättyy tänään. Suomen Kennelliiton lausunto on koottu hallitukselta, toimikunnilta ja asiantuntijoilta saaduista kommenteista. Lausunnossa käsitellään lähinnä koiria koskevia asioita.

Kennelliitto kiittää lausunnossaan lakiehdotuksen tavoitetta eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä sekä tarkoitusta lisätä eläinten kunnioittavaa kohtelua. Mahdollisuudet näiden toteutumiseen jäävät kuitenkin ehdotuksen sisäisten ristiriitaisuuksien, täsmennystä vaativien muotoilujen ja puutteiden vuoksi vielä vajaiksi.

– Hienoa, että lakiehdotus saatiin vihdoin lausunnolle. Lain tavoitteisiin nähden on kuitenkin ristiriitaista, ettei lakiehdotukseen ole kirjattu esimerkiksi muualla Euroopassa jo laajasti toteutettua kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, eläinten itseisarvoa ja monien järjestöjen kannattamaa eläinsuojeluasiamiehen virkaa, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen huomauttaa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti parantaisivat löytökoirien asemaa

Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti samalla kun niihin liittyvät kokonaiskustannukset odotettavasti vähenisivät. Ilman kaikkien koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä lakiehdotus johtaisi todennäköisesti esimerkiksi löytökoirien uudelleensijoitusten ja tarpeettomien lopetusten määrän kasvuun, sillä maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä. Lisäksi uuteen lakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on hankalaa ellei mahdotonta, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa.

Laittoman rajat ylittävän koirakaupan yleistyminen herättää Euroopan laajuisesti kasvavaa huolta. Euroopan parlamentti esitti jo helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät. Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua salakuljetuksen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Suomessa olisi mahdollista jo nyt siruttaa kaikki koirat maakoodillisilla mikrosiruilla.

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty. Kaikista Suomen koirista tunnistusmerkinnän ulkopuolelle jää arviolta noin 20–25 prosenttia. Kennelliitolla on valmiudet kerätä myös näiden koirien tunnistus- ja omistajatiedot nykyaikaisilla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Koiran omistaja tunnistautuu rekisteröintijärjestelmiin pankkitunnuksilla. Tietojen kerääminen ja niiden siirtäminen viranomaisrekistereihin on näin ollen kustannustehokasta, turvallista ja vaivatonta.

Koirarotujen erilaiset tarpeet huomioitava paremmin

Suomen Kennelliitto pitää tärkeänä lakiehdotuksen vaatimusta, jonka mukaan ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Nykyisen eläinsuojelulain tavoin eläinten hyvinvointilain luonnos tunnistaa kuitenkin koiran edelleen vain yhtenäisenä lajina, vaikka koiran olennaiset käyttäytymistarpeet, vaadittavat pito-olosuhteet ja käyttötarkoitukset vaihtelevat roduittain.

Jos koira ei pääse toteuttamaan rodunomaisia taipumuksiaan ja viettejään, sen hyvinvointi saattaa vaarantua.

– Yli 20 vuotta voimassa olleen eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen piti tuoda eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö tähän päivään. Tänä aikana tutkittu tieto koiran tarpeista, terveydestä ja ajattelusta on lisääntynyt valtavasti. Koira on suomalaisille tärkeä perheenjäsen ja harrastuskaveri, mutta laissa koira katsottaisiin edelleen yhdestä muotista valetuksi tavaraksi, Lehkonen ihmettelee.

Lainsäädännössä tulisikin huomioida paremmin koirarotujen erot ja turvata koiran hyvinvoinnille olennaisten rodunomaisten tarpeiden toteuttaminen myös harrastusten kautta. Lakiehdotuksessa esitetään, että kilpailueläinlääkärin tulisi olla läsnä ilmoituksenvaraisissa kokeissa ja kilpailuissa, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle, muulle kivulle tai kärsimykselle.

Suomen Kennelliiton lausunnossa nähdään, etteivät Kennelliiton alaiset kokeet ja kilpailut lukeudu ilmoituksenvaraisiin eläinkilpailuihin, sillä riski koiran vahingoittumiselle pyritään estämään ennalta. Koiran hyvinvointi on Kennelliiton alaisissa kokeissa ja kilpailuissa turvattu tarkoilla säännöillä ja ohjeilla, järjestäjät ovat päteviä ja koulutettuja tehtäviinsä ja lähimmän päivystävän eläinlääkärin tiedot ovat aina saatavilla.

Jalostuksen ja ammattimaisen eläintenpidon vaatimuksia on täsmennettävä

Lakiehdotuksen mukaan eläinjalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Nämä tavoitteet ovat sisäänkirjoitettuina myös kaikkien koirarotujen jalostusta linjaavaan Suomen Kennelliiton yleiseen jalostusstrategiaan, ja niiden kirjaaminen myös lakiin onkin hyvin kannatettavaa.

Yleisen jalostusstrategian lisäksi Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden toimintaa ohjaavat rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat, joiden tavoitteena on edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi 134 rodulla on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustuksenohjelma (PEVISA), joka sisältää ehtoja rekisteröitävien pentujen vanhemmille. Liioiteltuja ulkomuotopiirteitä pyritään kitkemään myös 39 rodulla käytössä olevilla näyttelyiden ulkomuototuomareiden erityisohjeilla.

– Kennelliiton jalostusstrategiaa ja kasvattajasitoumusta noudattaville kasvattajille lakiehdotuksen sisältö on jo hyvin tuttua. On kuitenkin tärkeää, että väärien tulkintojen välttämiseksi pykälän muotoiluja vielä täsmennetään ja mahdollinen asetus tukee vastuullista koirankasvatusta. Valmistelun edetessä tuleekin kuunnella tarkalla korvalla alan osaajia, Lehkonen sanoo. 

Samoin kuin ihmisillä, koirien sairauksien ja vikojen periytymistä voi olla mahdoton todentaa etukäteen. Tulkinta siitä, millaisia merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet tai muut ominaisuudet ovat, voi vaihdella merkittävästi, jos sairautta tai ominaisuutta ei pystytä selvästi osoittamaan. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisikin erotella tarkemmin eri tavoin periytyvät sairaudet ja turvata perinnöllisestä monimuotoisuudesta huolehtiminen. Suomen Kennelliiton yleisessä jalostusstrategiassa todetaan, että sekä nartun että uroksen tulee olla halukas ja kykenevä luonnolliseen astutukseen eikä astutus saa tapahtua väkisin pakottamalla. Tämä tulisi lisätä myös lakiin.

Suomalainen koirankasvatus on perinteisesti ollut luonteeltaan pienimuotoista kotikasvatusta, jossa syntyy usein vain muutama pentue vuodessa. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määrittely esimerkiksi ehdotetun 10 vuosittain syntyvän pennun mukaan voisi merkitä sitä, että jo yhden pentueen kasvattaja voitaisiin ilman hänen vaikutusmahdollisuuksiaan katsoa ammattimaiseksi. Ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määritelmän lisäksi Suomen Kennelliitto esittää tarkennuksia ammattilaisilta vaadittavaan soveltuvaan koulutukseen ja riittävään pätevyyteen.

Ehdotuksessa monia yksittäisiä edistysaskeleita

Koirien hyvinvoinnin näkökulmasta lakiehdotuksessa on myös lukuisia myönteisiä kohtia. Lakiesitys esimerkiksi kieltäisi koirien piikkipannat ja -valjaat sekä sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät, sähköiskun antavat laitteet. Positiivista on myös kivunlievityksen pakollisuus kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä.

Kennelliitto kannattaa lausunnossaan myös kieltoa leikkauksille ja muuta kipua tai kärsimystä aiheuttaville toimenpiteille, joiden tarkoituksena on muuttaa eläimen ulkonäköä tai käyttäytymistä. On kuitenkin tärkeää, että laki mahdollistaa muut leikkaukset tai kipua aiheuttavat toimenpiteet silloin, kun ne ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta perustellut. Lisäksi maakuntauudistuksen toteuduttuakin on huolehdittava siitä, että koko maassa on kattava päivystyseläinlääkäriverkosto.

Lakiesityksessä kiellettäisiin myös eläimen värjääminen sen ulkonäön muuttamiseksi. Suomen Kennelliitto pitää kieltoa tervetulleena muutoksena, mutta sen tulisi kattaa kaikki muutkin kemikaalit, joilla tavoitellaan ulkomuodon muuttamista hoitavan tai terveydellisen vaikutuksen sijaan. Lisäksi on hienoa, että eläinten hoidossa ja käsittelyssä käytettävien välineiden, laitteiden ja aineiden myyjien ja välittäjien on varmistuttava siitä, että tuotteet ovat eläinten hyvinvointilain mukaisia.

On myös kannatettavaa, että eläimen kohtelun on oltava rauhallista ja siinä on hyödynnettävä lajinomaista käyttäytymistä. Suomen Kennelliiton mukaan myös koiran koulutuksessa tulisi toimia aina samoin. Lisäksi valvontaviranomaisten mahdollisuus käyttää apunaan asiantuntijoita tai avustajia on hyvä lisäys.

Lausuntokierroksen päättymisen jälkeen ministeriön virkamiehet viimeistelevät lakiesityksen saatujen lausuntojen pohjalta ja hallituksen esitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Suomen Kennelliitto jatkaa vaikuttamistyötä muiden muassa tapaamalla päättäjiä. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan olemaan yhteydessä oman alueensa kansanedustajiin ja muihin keskeisiin toimijoihin. Eläinten hyvinvointia koskevan lain voimaantulo on sidottu maakuntauudistukseen, joten hyväksytyksi tullessaan laki tulee näillä näkymin voimaan vuonna 2020.

Helmi Lindholm

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Lue lisää:

Lakiehdotus eläinten hyvinvoinnista

Kennelliiton lausunto eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta

Kennelliiton lausunnot ja kannanotot

Suomalaiset ulkomuototuomarit ovat maailmalla erittäin arvostettuja. Erinomainen osoitus tästä saatiin eilen, kun maailmalla hyvin tunnettu ja arvostettu ulkomuototuomarimme Kari Järvinen palkittiin Englannissa Pawscars 2018 -hyväntekeväisyysgaalassa All Breed Judge of the Year -tunnustuksella. Lämpöiset onnittelut!

Kari Järvinen sai ensimmäisen koiransa vuonna 1957. Hän aloitti kasvatustyön beagleilla. Hän on kasvattanut myös skotlanninterreireitä ja valkoisia länsiylämaanterriereitä. Hänen ”oma rotunsa” on kuitenkin bokseri, joita hän esitti menestyksekkäästi näyttelykehissä.

Kari Järvinen aloitti ulkomuototuomarin uransa vuonna 1972. Hänestä tuli kaikkien rotujen ulkomuototuomari vuonna 1991. Hänet on totuttu näkemään merkittävissä koiranäyttelyissä ympäri maailmaa. Hän on arvostellut koiria noin 80 eri maassa.

Hän on myös toiminut pitkään Suomen Kennelliiton luottamustehtävissä ja kansainvälisissä luottamustehtävissä. Valtuuston jäsen hän on ollut jo 1970-luvulta alkaen. Hän on toiminut pitkään Kennelliiton hallituksessa ja on tällä hetkellä valtuuston varapuheenjohtaja.

Kari Järvinen on ollut toiminut Kennelliiton kansainvälisten näyttelyiden näyttelytoimikunnan puheenjohtajana useiden vuosikymmenien ajan. Hänen aikanaan Suomessa on järjestetty Maailman Voittaja -näyttelyt vuosina 1998 ja 2014.

Maailmalla Kari Järvinen edustaa Suomen Kennelliittoa myös FCI:n hallituksessa, jossa hän on ollut mukana aina vuodesta 1995 alkaen. Hän on myös toiminut pitkään Pohjoismaisen Kennelunioni PKU:n hallituksessa.

Kari Järvinen on ollut Englannin Kennel Club’in jäsen vuodesta 1999. Suomen Kennelliiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 2010.

- Tulos kertoo osaltaan Suomen arvostuksesta Britanniassa ja maailmalla yleisesti. Palkinto oli siis myös palkinto Suomelle sekä mentoreilleni Hans Lehtiselle ja Rainer Vuoriselle. Ilman heitä tämä ei olisi ollut mahdollista. He ovat raivanneet tietä, kiittää Kari. Hän kiittää kaikkia suomalaisia äänestäjiä tuesta.

Hans Lehtinen, Rainer Vuorinen ja Kari Järvinen ovat suomalaisen ulkomuototuomarityön suurlähettiläitä, sanoo Pawscars-gaalassa mukana palkinnosta iloitsemassa ollut Suomen ja suomalaisen koiraharrastuksen ystävä Angela Cavill.

Kari Järvinen on ollut toiminut Kennelliiton kansainvälisten näyttelyiden näyttelytoimikunnan puheenjohtajana useiden vuosikymmenien ajan. Kuva Kari Järvisestä on otettu Maailman Voittaja -näyttelyn aikaan 2014.

Uutista muokattu 9.3. klo 12.30. Lisätty Kari Järvisen ja Angela Cavillin kommentit uutisen loppuun.

Suomen Kennelliitto on vastannut valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön koiraverolain kumoavan lain luonnoksesta. Kennelliitto jakaa vahvasti lakiesityksen näkemyksen siitä, ettei 1800-luvulta juontuvan koiraverolain olemassaololle ole enää perusteita. Koiran omistamisen verottamista voidaan pitää epätarkoituksenmukaisena myös siksi, että koiralla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun alussa lakiluonnoksen, jolla kumottaisiin voimassa oleva koiraverolaki. Ehdotettua lakimuutosta perustellaan vanhentuneella lainsäädännöllä sekä sillä, että kaikissa Suomen kunnissa on luovuttu veron perimisestä muun muassa tuottoon nähden suhteettoman suurten perimis- ja hallintokustannusten vuoksi.  

Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kiittelee paikallisaktiiveja, kennelpiirejä, kuntia ja valtiovarainministeriötä siitä, että epäoikeudenmukaisesta ja tehottomasta verosta luopuminen on nyt lähempänä kuin koskaan.

– Kuolleeksi kirjaimeksi jääneen koiraverolain jääminen lopullisesti historiaan olisi periaatteellisella tasolla merkittävä edistysaskel kuntalaisten ja lemmikinomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta. On huomion arvoista, että viime vuosina on saatu selvää tieteellistä näyttöä koiran positiivisista vaikutuksista omistajansa terveydelle ja hyvinvoinnille. Voidaan perustellusti olettaa, että nämä vaikutukset välittyvät myös kansanterveyteen ja -talouteen, Lehkonen näkee.

Esimerkiksi viime vuonna julkaistun 3,4 miljoonan ihmisen aineistoon nojanneen ruotsalaistutkimuksen tuloksista selvisi, että koiran omistaminen on yhteydessä varsinkin yksinasuvien alentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Suomen Kennelliitto puolestaan julkaisi vuosina 2014 ja 2016 THL:n Terveys 2000 -aineistoon sekä yli 9000 vastaajan kyselyyn perustuvat tutkimukset, joista ilmenivät koiran yllättävänkin laaja-alaiset myönteiset vaikutukset omistajansa terveydelle ja psykososiaaliselle hyvinvoinnille. Koira vähentää erityisesti naimattomien ja leskien yksinäisyyttä, millä on väestön ikääntyessä ja yhden hengen kotitalouksien yleistyessä entistäkin tärkeämpi merkitys.

Koiravero pohjautuu 1800-luvun keisarilliseen asetukseen

Alun perin koiraverolla on vuonna 1894 annetun keisarillisen asetuksen nojalla maksettu korvauksia vesikauhuun kuolleista kotieläimistä. Lakiluonnoksen mukaan jo nykyisen koiraverolain tullessa voimaan vuonna 1980 katsottiin, ettei verolla ole suoraan koirakantaan liittyviä syitä. Kunnat saivat vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti verosta luopumisesta, ja viime vuoden marraskuussa Helsinki ja Tampere liittyivät viimeisinä joukkoon. Suomen Kennelliitto ajoi vuonna 2011 Helena Sunin puheenjohtajakaudella koiraverolain kumoamista hallitusohjelmaan, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä asian etenemiselle.

– Koiraveron tuottoa ei lähes koko Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana ole käytetty siihen tarkoitukseen, mihin se säädettiin. Koiraveron kerääminen vain yhdeltä harrastusmuodolta on epäoikeudenmukaista. Tasa-arvoisuuden pitäisi olla tavoite kaikissa asioissa, Suomen Kennelliiton kunniapuheenjohtaja Suni sanoo.

Lausuntokierros päättyy tänään. Muissa valtiovarainministeriön sivuilla tähän mennessä julkaistuissa lausunnoissa joko puolletaan koiraverolain kumoamista suoraan tai ei löydetä huomautettavaa esityksestä.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto ry
050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Lue lisää:

Suomen Kennelliiton lausunto koiraverosta annetun lain kumoamisesta

Luonnos laiksi koiraverosta annetun lain kumoamisesta

Kaikki lausunnot valtiovarainministeriön hankesivulla kohdassa 'Asiakirjat'

Kennelliitto järjesti 14. maaliskuuta neuvottelutilaisuuden lyhytkuonoisten- ja kalloisten eli brakykefaalisten rotujen rotujärjestöille, viranomaisille ja eläinsuojelujärjestöille sekä eläinlääkinnän ammattijärjestöille. Mukana oli kymmenen eri lyhytkuonoisen rodun yhdistyksen ja rotujärjestön edustajia. Paikalla oli maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Luonnonvarakeskuksen, Eläinten Hyvinvointikeskuksen, Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton, Suomen Eläinlääkäriliiton ja Suomen Eläinlääkäripraktikoiden edustus.

Tilaisuudessa käytiin läpi erityisesti englanninbulldoggien, mopsien ja ranskanbulldoggien terveystilannetta ja keinoja näiden rotujen terveyden edistämiseksi. Eri brakykefaalisten rotujen kohdalla on tärkeää löytää ne keskeiset toimenpiteet, jotka vievät parhaiten rodun tervehdyttämistä eteenpäin. Yhtä mieltä oltiin siitä, että valistusta tarvitaan lisää. Keskustelua tarvittavista toimenpiteistä jatketaan yhdessä kaikkien tahojen kanssa tänä keväänä.

Kennelliitto pyrkii vaikuttamaan
myös kansainvälisesti

- Brakykefaalisten rotujen ongelma on kansainvälinen, muistutti kokouksessa Pohjoismaiden kennelunioni PKU:n Brakyfefaalisten rotujen työryhmän puheenjohtaja Kirsi Sainio. Työryhmä esitti viime keväänä julkaistussa raportissaan useita toimenpiteitä brakykefaalisten rotujen tervehdyttämiseksi.

Näitä ovat muun muassa jalostuskoirien hengitysteiden toimintaa ja lämmönsäätelykykyä mittaavien tutkimusmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto ja pohjoismainen terveyskysely. Työryhmä esitti, että keskitettyä tiedonkeruuta ylähengitysteiden ahtaumaa sairastavista ja ahtauman vuoksi operoiduista koirista edistetään ja 3-6 -vuotiaista, ylähengitystieahtauman osalta kliinisesti oireettomista, anatomisilta piirteiltään pienemmässä sairastumisriskissä olevista koirista tehdään pohjoismainen kartoitus. Ulkomuototuomareita, kasvattajia ja pennunostajia valistetaan terveysongelmista. Työryhmä ehdotti, että viranomaiset kartoittaisivat mahdollisuuksia saada aikaan terveyttä edistäviä toimia myös rekisteröimättömille brakykefaalisille koirille.

Viimekeväisessä kokouksessaan PKU:n edustajat totesivat, että brakykefaalisten rotujen rotumääritelmien sanamuodoissa on korjaamisen varaa, jotta rotumääritelmiä ei tulkittaisi ääripiirteitä suosien. Nyt on sovittu, että Ruotsin kennelliitto kutsuu koolle kokoukset bostoninterrierin emämaan Yhdysvaltojen, mopsin ja englanninbulldoggin emämaan Englannin sekä ranskanbulldoggin emämaan Ranskan kennelliittojen edustajien kanssa. Tavoitteena on saada rotumääritelmistä pois sanamuodot, jotka ajavat rotuja liioitteluun ja voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä rotumääritelmän tulkinnassa.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Kirsi Sainio
PKU:n Brakykefaalisten rotujen työryhmän puheenjohtaja
puh. 044 218 4431
kirsi.sainiohelsinki.fi

Vuonna 2017 erilaisissa kokeissa ja kilpailuissa käytiin 177 298 kertaa. Vaikka tämä oli 6,0 prosenttia edellisvuotta vähemmän, ei suuria lajikohtaisia notkahduksia nähty. Tilastot osoittavat edelleen, että koirien kanssa harrastetaan paljon ja harvinaisempiinkin lajeihin riittää osallistujia. Koiranäyttelyt säilyttivät paikkansa suosituimpana koiraharrastuslajina.

Tokosta, agilitystä ja koiratanssista elementtejä yhdistelevän rally-tokon suosio kasvoi edelleen. Suorituksia oli yhteensä 11 137, joka oli 9,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tämän lisäksi suoritusten määrät nousivat esimerkiksi paimennuskokeissa ja valjakkohiihdossa.

Myös koiranäyttelyiden määrä nousi 7,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Näyttelyitä järjestettiin 318 ja niissä näyttelykäyntejä oli 190 409 eli 1,3 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Suoritukset vähenivät esimerkiksi metsästyslajeissa ja myös pitkään suosiotaan kasvattaneessa agilityssa.

– Mitään odottamattomia muutoksia tai suuria notkahduksia tilastoissa ei näy. Vaikka esimerkiksi agilityn suoritusmäärät vähenivät, on laji edelleen huippusuosittu. Vähäisemmät suoritusmäärät lajissa johtuvat uusista lajeista. Näistä paras esimerkki on rally-toko, josta tuli virallinen laji vuonna 2014, toteaa Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan esittelijä-sihteeri Jukka Lindholm.

Koiraharrastuksella on positiivisia vaikutuksia

Koiran kanssa on mahdollista harrastaa hyvin monipuolisesti. Yhdessä tekeminen lisää sekä koiran että sen omistajan hyvinvointia ja vahvistaa keskinäistä sidettä. Suomessa on yhteensä noin 70 Kennelliiton alaista virallista koe- ja kilpailulajia.

Koiraharrastuslajit tavoittavat suuren määrän ihmisiä ja tuovat kunnille, joissa kokeita ja kilpailuja järjestetään monia positiivisia vaikutuksia. Kilpailupaikoille matkustetaan usein kaukaakin ja näin kunnille syntyy matkailusta taloudellisia hyötyjä. Lisäksi koiraharrastaminen lisää yhteisöllisyyttä ja harrastusmahdollisuuksien monipuolisuutta kunnissa. Koiraharrastuksiin voi lähteä mukaan jokainen ikään tai sukupuoleen katsomatta. 

Koiranpäivää vietetään 24. huhtikuuta. Tänä vuonna päivän teemana on ’’koiraharrastus yhdistää’’. Teemalla Kennelliitto haluaa tuoda esille arkisenkin koiraharrastamisen positiivisia vaikutuksia ja sitä, että jokainen koiranomistaja voi löytää juuri itselleen ja koiralleen sopivan harrastuksen.

Katso Kennelliiton koetilastosta, mitä lajeja koirien kanssa harrastettiin vuonna 2017

Suomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö. Liiton jäseninä on noin 2 000 koiraharrastusyhdistystä ja noin 146 000 henkilöjäsentä.

Lisätietoja
Suomen Kennelliitto
Jukka Lindholm,
koe- ja kilpailutoimikunnan esittelijä-sihteeri
jukka.lindholmkennelliitto.fi
050 321 8714

Korjaus 19.3. klo 16.04 suoritukset eivät laskeneet palveluskoiralajeissa.

Agility on vauhdikas laji. Kuva Jukka Pätynen

Tänä vuonna Koiranpäivällä halutaan muistuttaa ihmisen parhaan ystävän merkityksestä tärkeänä harrastuskumppanina. Haasta siis perheenjäsenesi, kaverisi ja tuttavasi mukaan juhlistamaan Koiranpäivää 24.4. yhdessä tehden! Jakakaa harrastustuokionne myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #koiranpäivä.

Valtakunnallista Koiranpäivää vietetään tänä vuonna jo 12. kertaa. Koiranpäivän tarkoituksena on nostaa esille koiran erilaisia rooleja osana yhteiskuntaamme. Kennelliiton tavoitteena on saada Koiranpäivä 24.4. myös almanakkaan. 

Tämän vuoden teemana on ”Koiraharrastus yhdistää”. Kutsummekin kaikki koiranystävät mukaan viettämään Koiranpäivää juuri itselle sopivalla tavalla – koirapuistotreffeille, lenkkeilemään porukalla tai kokeilemaan jotain ihan uutta! Kerrotaan yhdessä koiraharrastamisen iloista sosiaalisessa mediassa tunnisteella #koiranpäivä.

Materiaalit tilattavissa ja jäsenyhdistyksiltä pyydetään tapahtumatietoja

Koiranpäivän materiaalit tuovat hauskasti esille koiraharrastuksen antoisuutta sekä koiralle että ihmiselle. Koira on varma keino kohdata uusia kaksi- ja nelijalkaisia vaikkapa arkisella iltakävelyllä. Yhdessä liikkuessa hoidetaan myös ihmissuhteita – ja nautitaan samalla luonnosta. Koira tutustuttaa parhaimmillaan myös aivan uusiin maailmoihin.

Kaikista kolmesta A4-kokoisesta julisteesta on sekä suomen- että ruotsinkieliset painokelpoiset versiot, jotka voit ladata Koiranpäivän verkkosivulta. Materiaaleja voi tarvittaessa myös tilata jaettavaksi osoitteesta viestintakennelliitto.fi. Kerrothan viestissäsi, mitä julisteita haluat tilata, montako kappaletta ja haluatko tekstit suomeksi vai ruotsiksi.

Koiranpäivänä kennelpiirit ja jäsenyhdistyksemme ovat perinteisesti järjestäneet tapahtumia, joita voidaan järjestää pitkin Koiranpäivän viikkoa (23.–29.4.). Jotta tapahtumista voidaan tiedottaa mahdollisimman laajasti, pyydämme kertomaan niistä sähköpostitse Kennelliiton viestinnälle 15.4. mennessä seuraavilla tiedoilla:

1. Mitä tapahtuu?
2. Missä?
3. Milloin?
4. Mitkä yhdistykset tai muut tahot ovat mukana?
5. Mitä muuta paikalla on tarjolla?

Lisätietoja:

Kennelliiton viestintä viestintakennelliitto.fi

Suomen Kennelliiton ja Englannin kennelliitto The Kennel Clubin yhteistyö ulkomuototuomarikoulutuksessa on käynnistymässä vauhdikkaasti. The Kennel Club tiedotti 26. maaliskuuta, että uuteen ulkomuototuomarien koulutusohjelmaan sisältyvän koirasilmätestin pilottitilaisuudet varattiin täyteen 72 tunnin sisällä koulutuskutsujen lähettämisestä. 

Koirasilmätesti on keskeinen osa The Kennel Clubin uutta ulkomuototuomarien koulutuskokonaisuutta (Judges Competency Framework, JCF). Eye for a Dog -kurssin avulla varmistetaan, että ulkomuototuomarit ymmärtävät paremmin koiran rakennetta ja liikkeitä ja osaavat kuvailla niitä. Koirasilmätestissä ulkomuototuomarikokelaita pyydetään myös tunnistamaan eri koirarotuja.

Testi on läpäistävä, jotta tuomari pääsee koulutuskokonaisuuden tasolle 3 (verrannollinen nykyiseen ulkomuototuomarien A3-listaan). Kertaluontoisen silmätestin läpäiseminen on myös edellytyksenä sertifikaattioikeuksien saamiselle (JCF taso 4) ensimmäiselle tai uusille roduille uuden koulutusohjelman alla.

Koirasilmätestin pilottitilaisuuksiin kutsuttiin osallistujiksi tuomarikokelaita, jotka olivat läpäisseet hiljattain ja niin ikään pilottitilaisuutena järjestetyillä Breed Appreciation Day - rotupäivillä pidetyn monivalintatentin. Lisäksi silmätestiin kutsuttiin tuomareita, joilla on sertifikaattioikeudet vähintään 70 prosentille yhden roturyhmän roduista.

Testaajana mukana suomalainen ulkomuototuomari

Koirasilmätestin pilottitilaisuudet järjestetään 24.–25.4. The Kennel Clubin koulutustiloissa Warwickshiressä, Keski-Englannissa. Yhteensä 72 tuomarikokelasta osallistuu tilaisuuteen. Koirasilmätestejä järjestetään neljä, kaksi kumpanakin päivänä, yksi aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Kunkin tuomarikokelaan on osallistuttava yhteen testiin. 

The Kennel Clubin järjestämät koirasilmätestit perustuvat vastaavaan, Suomen Kennelliiton jo vuosien ajan käyttämään konseptiin. Arvioijina silmätestien pilottitilaisuuksissa toimivat Suomen Kennelliiton näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja Kimmo Mustonen sekä Jeff Horswell ja Frank Kane, jotka ovat kumpikin The Kennel Clubin hallituksen jäseniä ja tunnettuja ulkomuototuomareita niin kotimaassaan Englannissa kuin muuallakin maailmassa.

Arvioinnin tarkoituksena on, että tuomarikokelas osoittaa, että hänellä on ”silmää koirille”. Koirasilmätestissä arvioidaan tuomarikokelaan tietoja koiran rakenteesta ja liikkeistä. Testiin osallistuvalla ulkomuototuomarilla ei tarvitse olla minkäänlaisia etukäteistietoja rotumääritelmistä tai rotujen erityispiirteistä. Sen sijaan tarkoituksena on arvioida, onko tuomarilla riittävät tiedot koiran rakenteesta ja liikkeistä sertifikaattioikeuksien saamiseksi.

– Iloitsemme siitä, että nämä silmätestin pilottitilaisuudet varattiin näin nopeasti täyteen, kertoo The Kennel Clubin JCF-työryhmän puheenjohtaja Jeff Horswell. On hyvin rohkaisevaa, että tämä uudenlainen lähestymistapa tuomarikoulutukseen on otettu niin hyvin vastaan. Tässä vaiheessa haluamme kiittää Suomen Kennelliittoa heidän antamastaan avusta silmätestien järjestämisessä – odotamme innolla myös tulevaa yhteistyötä, joka ei voi olla muuta kuin myönteinen asia Englannin ulkomuototuomarikoulutukselle.

– Ilo on meidän puolellamme saadessamme työskennellä tässä projektissa yhdessä The Kennel Clubin kanssa, painottaa Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen. Suomen Kennelliitto on järjestänyt koirasilmätestejä jo useiden vuosien ajan.

- Mielestämme testi on erittäin hyödyllinen työkalu uusien ulkomuototuomarien koulutuksessa. Olemme hyvin iloisia saadessamme avustaa The Kennel Clubia uuden ulkomuototuomarikoulutuksen toteuttamisessa tällä tavoin.

Koirasilmätestejä järjestetään lisää tänä vuonna

The Kennel Club järjestää useampia JCF-koulutusohjelmaan sisältyviä silmätestejä tämän vuoden aikana. Uuteen ulkomuototuomarikurssiin kuuluu myös ennakoivia opintoja verkko-opintoina Kennel Club Academy’ssä. Sertifikaattioikeudet omaavat ulkomuototuomarit, jotka haluavat laajentaa arvosteluoikeuksiaan uusiin rotuihin, voivat suorittaa haluamansa määrän kurssiin liittyviä opintoja jo ennakkoon ennen loppukoetta.
 

Englannin Kennel Clubin ulkomuototuomaritoimikunta tuottaa ulkomuototuomarikoulutuksen tueksi videoita koirien rakenteesta ja liikkeistä, tietoa koiran eri osien arvostelusta sekä videomateriaalia siitä, mitä ulkomuototuomarilta vaaditaan, mitä kehätoimitsija tekee ja miten eri rotujen terveyttä arvioidaan. Lisää tietoa löytyy Kennel Club Acedemy’n verkko-oppimissivustolta www.kcacademy.org.uk.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Kimmo Mustonen
näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
puh. 0400 914 423
kimmo.mustonenkenneliitto.fi

Kuva: Jukka Pätynen

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on vahvistanut tiedotteissaan, että kahdella Suomeen Venäjältä alkuvuodesta tuodulla koiralla on ollut penikkatauti. Koska penikkatauti leviää helposti, muistuttaa Kennelliitto kaikkia koiranomistajia varmistamaan, että koiran rokotukset ovat kunnossa.

Mikäli epäilee penikkatautiin viittaavia oireita, tulee koira viedä tarkempiin eläinlääkärin tutkimuksiin. Penikkataudin oireita ovat muun muassa hengitystie-, ruoansulatuskanava- ja hermosto-oireet. Koiralla voi myös olla kuumetta. Rokottamattomien koirien keskuudessa penikkatauti voi edetä nopeasti ja olla tappava.

Koiran tuonnin edellytys on, että noudatetaan Eviran antamia tuontivaatimuksia ja toimitaan vastuullisesti, jotta tarttuvat taudit eivät yleistyisi koirilla ja leviäisi muihin eläinlajeihin sekä ihmisiin. Suomeen tuotavilla koirilla on oltava voimassa oleva raivotautirokotus. Koiran tulee olla ennen tätä tunnistusmerkitty. Koiran tulee olla saanut ekinokokkoosilääkityksen, josta on merkintä sen lemmikkieläinpassissa. Tämän lisäksi Evira suosittelee kaikkien koirien rokottamista penikkatautia, parvoa ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan.

Koirien tuontiin ulkomailta liittyy aina riskejä. Eviran mukaan molemmat penikkatautiin sairastuneet Venäjältä tuodut koirat oli tuotu laillisesti maahan, ja niillä oli asianmukaiset tuontipaperit. Lemmikkipassien mukaan koirat oli myös rokotettu asianmukaisesti penikkatautia vastaan.

Moniresistentit bakteerit
voivat tarttua myös ihmisiin

Helsingin yliopisto kertoi tänään tiedotteessaan, että Venäjältä Suomeen tuoduissa löytökoirissa on havaittu jälkeen kolistiini-antibiootille vastustuskykyisiä moniresistenttejä ESBL Eschericia coli -bakteereita. Bakteerikannat löytyivät kahdesta helmikuun lopussa Venäjältä tuodusta löytökoirasta. Kolistiini on viimeinen hoitovaihtoehto ihmisten vakavissa infektioissa silloin, kun muut antibiootit ovat menettäneet tehonsa.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan dosentti Merja Rantalan mukaan lähes puolet Venäjältä tuotavista löytökoirista on todettu moniresistenttien ESBL-bakteerien kantajiksi. Maahan tuotuja löytökoiria tulisi eläinlääkäriasemilla käsitellä riskipotilaina, kunnes saadaan enemmän tietoa moniresistenttien bakteerien esiintyvyydestä niillä. Muita riskipotilaita eläinlääkäriasemilla ovat esimerkiksi kroonisista iho- ja korvatulehduksista kärsineet potilaat ja muut potilaat, jotka ovat saaneet paljon antibiootteja.  

Moniresistentit bakteerit voivat tarttua koirasta myös ihmiseen ja aiheuttaa epidemioita sekä sairaaloissa että eläinsairaaloissa. Rantalan mukaan ulkomailta tuotujen koirien lisääntyessä Suomessa ovat myös aiemmin tuntemattomat taudit alkaneet lisääntyä maassamme. Myös rabieksen riski on olemassa.

Rokotus on koiran henkivakuutus

Kennelliitto on antanut tarkat rokotusmääräykset koirille, jotka osallistuvat erilaisiin Kennelliiton järjestämiin tapahtumiin. Koiralla tulee olla voimassaolevat penikkatauti- ja raivotautirokotukset. Koira, jolla on todettu tarttuva infektiotauti, ei saa olla läsnä Kennelliiton tapahtumissa.

- Kaikki tilanteet, joissa koira kohtaa muita koiria, voivat olla riski saada tarttuva tauti, jos koiran rokotukset eivät ole kunnossa. Siksi koiran rokotusten voimassaolo kannattaa varmistaa aina, muistuttaa jalostusasiantuntija Katariina Mäki Suomen Kennelliitosta.

Kennelliitto painottaa myös antibioottien käytön vähentämistä koirien sairauksien hoidossa ja infektiosairauksien riskin torjuntaa koiranjalostuksen keinoin. Koiran toistuvan antibioottihoidon sijaan pitäisi pyrkiä löytämään se perussairaus, joka aiheuttaa ongelmat, ja hoitaa tämä sairaus asianmukaisesti, jolloin antibioottien käyttö vähenee. Allergista ja atooppista koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Atopia oireilee esimerkiksi toistuvina iho- tai korvatulehduksina.

Lisätiedot

Eviran tiedote 1.3.2018:
Penikkatauti todettu Venäjältä tuodussa koirassa

Eviran tiedote 22.3.2018
Penikkatautia todettu Pirkanmaalla

Helsingin yliopiston tiedote 27.3.2018:
Venäjältä Suomeen tuoduissa löytökoirissa taas kolistiinille vastustuskykyisiä bakteereita

Kennelliiton rokotusmääräykset:
https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-terveys/rokotuksiin-ja-tartuntatauteihin-liittyvat-maaraykset

Eviran tuontivaatimukset: https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/eu-jasenmaat-norja-ja-sveitsi/koirat-kissat-ja-fretit/koirat-kissat-ja-fretit-eu-maat/

Suomen Kennelliitto
jalostusasiantuntija Katariina Mäki
katariina.makikennelliitto.fi
puh. 09 8873 0228

Koiranjalostus – perinnöllisyys ja koiranjalostuksen perusteet on kattava tietopaketti genetiikasta. Teoksen ovat kirjoittaneet Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, jalostusagronomi Katariina Mäki sekä filosofian maisteri, kemisti Salme Mujunen.

Mitä minun pitäisi tietää, jos aion teettää koirallani pennut? Tähän kysymykseen vastaa helmikuun lopulla julkaistu teos Koiranjalostus – perinnöllisyys ja koiranjalostuksen perusteet (Koirataito SM). Edellinen suomeksi kirjoitettu tietokirja koiranjalostuksesta oli vuonna 1957 ilmestynyt Lauri Vuolasvirran Koiranjalostuksen opas.

Jalostus määritellään kirjassa eläinjoukon periytyvien ominaisuuksien parantamiseksi tai hyvien ominaisuuksien ylläpitämiseksi.  Vaikka kirjassa käytetään koiraesimerkkejä, voi sen oppeja soveltaa myös muihin eläinlajeihin. Kaikista kotieläimistä koiran perinnöllinen vaihtelu – ja näin myös jalostuksen mahdollisuudet – on kuitenkin laajan rotukirjon vuoksi suurinta.

Suomen Kennelliiton jalostusasiantuntijana vuodesta 2012 työskennellyt Katariina Mäki alkoi jo kymmenisen vuotta sitten koota ja päivittää artikkelitekstejä kirjaa varten. Salme Mujunen puolestaan on tehnyt jo useita tietokirjoja koirasta, ja hänellä oli osaamista myös havainnollistusten piirtämisestä, valokuvaamisesta, taittamisesta sekä kirjojen kustantamisesta. Pitkän tauon jälkeen kirjaa työstettiin aktiivisesti runsaan vuoden ajan.

– Olen kirjoittanut vuosien varrella lukuisia artikkeleita jalostuksesta, ja tuntui järkevältä koota tämä tieto yhteen paikkaan kirjan muotoon. Suomalaista ajantasaista kirjaa koiranjalostuksesta ei aiemmin ole ollut, ja viimeisin käännöskirjakin on 1990-luvulta. Sen painos on kuitenkin ollut loppu jo vuosia, Mäki kertoo teoksen tarpeesta. 

Jalostuksesta voit lukea sivuillamme täältä.

Valtaosa ominaisuuksista periytyy – näkyivät ne tai eivät

Mäki muistuttaa, että vaikka koiria ei haluaisi jalostaa mikään tietty päämäärä mielessään, ihminen tekee aina tulevien pentujen hyvinvointiin vaikuttavia valintoja, kun päättää astuttaa koiransa. Mäki toivookin kirjan saavan lukijan innostumaan genetiikasta.

– On kiehtovaa, kuinka täsmällisesti keho geenien säätelemänä kehittyy ja toimii. Koirien ominaisuuksista suurin osa on periytyviä ja sen vuoksi niihin voidaan myös vaikuttaa jalostuksen avulla. Paras jalostusmenetelmä riippuu periytymistavasta. Lähes kaikkia ominaisuuksia pystytään jalostamaan menestyksekkäästi – kunhan valitaan oikeat keinot.

Kaikkien geenimuotojen vaikutus ei näy koirasta päällepäin. Lisäksi suurin osa koirien ominaisuuksista periytyy hyvin monen geenin säätelemänä, jolloin yksittäisen geenin merkitys on vähäinen ja kyse on enemmänkin ominaisuutta lisäävien ja toisaalta vähentävien geenimuotojen lukumäärästä.

Kirjassa käsitellään koirien geenitestien nopeaa kehitystä osin kriittisestikin. Geenitesteistä on tällä hetkellä apua lähinnä yhden geenin mukana periytyvien ominaisuuksien jalostuksessa.

– Kaikki geenitestit eivät ole käyttökelpoisia kaikille roduille. Monet niistä ovat kuitenkin verrattomia apuvälineitä. Jos sairaudelle on olemassa geenitesti, voidaan sen avulla estää sairaiden pentujen syntyminen ja kuitenkin samalla pitää myös kantajat jalostuksessa, jolloin ei tarpeettomasti supisteta rodun elinvoimaisuudelle keskeistä perinnöllistä vaihtelua, Mäki huomauttaa.

Rotujärjestö antaa jalostuksen tavoiteohjelmassa suosituksensa rodun jalostuskoirille tehtävistä geenitesteistä. Jotkut hyvin merkitykselliset testit voidaan ottaa mukaan myös rodun PEVISA-ohjelmaan, jolloin ne ovat pakollisia rekisteröitävien pentueiden vanhemmille. Silloin kyse on sairauksista, joilla on merkittävä vaikutus koirien terveyteen ja hyvinvointiin.

– Kantajia ei kannata karsia pois rodusta ainakaan nopealla tahdilla. Kaikilla yksilöillä – myös meillä ihmisillä – on geenivirheitä perimässä, eikä niiden kaikkien karsiminen pois ole mahdollista. Myös uusia geenivirheitä syntyy jokaisessa sukupolvessa. Kantajat tulee yhdistää geneettisesti normaalien koirien kanssa. Silloin voidaan välttää tilanne, jossa pentu perisi sairautta tai vikaa aiheuttavan geenivirheen sekä isältään että emältään.

Kirjassa käydään perusteellisesti läpi perinnöllisen vaihtelun merkitystä sekä keinoja sen säilyttämiseen ja lisäämiseen. Jos oman rodun sisältä ei löydy riittävästi jalostukseen sopivia koiria, voidaan selvittää roturisteytyksen mahdollisuutta.

Tavoitteena hyväluonteinen, terve ja elinvoimainen koira

Suomen Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden toimintaa ohjaavat kaikkia rotuja koskeva yleinen jalostusstrategia ja rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat. Näillä pyritään luonteeltaan ongelmattomiin, terveisiin ja elinvoimaisiin koiriin.

Jalostuksen avulla on saatu lukuisia eri roduissa esiintyneitä vikoja ja sairauksia vähenemään. Kirja tarjoaa esimerkkejä ainakin epilepsiasta ja nivelvaivoista. Suomenpystykorvilla esiintyi 2000-luvun alussa epilepsiaa noin 5–6 prosentilla koirista. Omistajille tehtyjen kyselyjen ja sairaista koirista tulleiden ilmoitusten perusteella laskettavan ns. EPI-luvun avulla epilepsiaa sairastavien suomenpystykorvien osuus on laskenut 1–2 prosenttiin.

Lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt ovat koirien yleisimpiä perinnöllisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Niitä esiintyy erityisesti jätti- ja suurikokoisilla roduilla, mutta erityisesti lonkkanivelen dysplasiaa voidaan tavata millä rodulla tahansa. Monella rodulla näiden röntgenkuvaukset ovat osa PEVISAa. Edistystä koirien lonkka- ja kyynärnivelten terveydessä on tapahtunut, sillä suomalaiskoirien nivelet ovat nykyisin useimmissa roduissa parempia kuin 1980- ja 1990-luvuilla syntyneillä.

Lonkissa eniten edistystä on tapahtunut bernhardinkoiralla, sileäkarvaisella colliella, newfoundlandinkoiralla, beauceronilla ja bordercolliella. Kun esimerkiksi vielä vuosina 1995–1999 syntyneillä beauceroneilla terveiden lonkkien osuus oli 51 prosenttia, vuosina 2010–2015 se oli jo 81 prosenttia. Bernhardinkoirilla terveiden lonkkien osuus nousi samojen ajanjaksojen välillä 27 prosentista 59 prosenttiin, ja matka toivottavasti jatkuu. Myös rodun tilanne kyynärnivelissä on kohentunut, samoin kuin erityisesti rottweilerin ja belgianpaimenkoiramuunnosten.

Lisätietoja:

Katariina Mäki
jalostusasiantuntija, Suomen Kennelliitto
katariina.makikennelliitto.fi
puh. 09 8873 0228

Lue lisää:

Mitä on jalostus?

Oikaisu 28.3. kello 16.15: Korjattu aiempi tieto, jonka mukaan kyseessä olisi ensimmäinen suomalainen tietokirja jalostuksesta ja muokattu otsikkoa. Toisin kuin jutussa aiemmin esitettiin, teos ei ole ensimmäinen suomalainen kirja koiranjalostuksesta. Ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kirja aiheesta oli Lauri Vuolasvirran vuonna 1957 ilmestynyt Koiranjalostuksen opas. Lisäksi vuonna 1977 julkaistiin käännös Per-Erik Sundgrenin kirjasta Koiranjalostus.

Kennelliiton kunniajäsen, emeritatuomari Kirsti Smith nukkui pois 23.3.2018. Smith ehti täyttää 4. maaliskuuta 91 vuotta. Smith oli Suomessa sekä maailmalla, etenkin Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, arvostettu terrierirotujen ulkomuototuomari ja tietäjä.

Smith oli Kennelliiton valtuuston varsinaisena jäsenenä ja varajäsenenä usean kolmivuotiskauden ajan. Kennelliiton kunniajäseneksi hänet nimitettiin vuonna 2010.

Kirsti Smithin oma rotu oli kerrynterrieri, joita hän kasvatti menestyksekkäästi kennelnimellä Cicca. Smith oli jo edesmenneen miehensä kanssa tuttu näky terrierikehien laidalla niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Hän oli perustamassa monia terrierirotujen yhdistyksiä ja avusti monia harrastajia yhteyksissä rotujen alkuperämaihin. Monet hienot terrierit rantautuivat Suomeen Smithin ja tämän miehen avulla. Heidän työnsä vaikutti Suomessa monien terrierirotujen jalostukseen. Kiitokseksi terriereiden eteen tehdystä työstä Kirsti Smith nimitettiin Suomen Terrierijärjestön ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen 70-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2017. Hän oli ollut Suomen Terrierijärjestön (aikaisemmin Suomen Terrieriklubi) kantavia voimia vuosikymmenten ajan.

Kuva Anne Eriksson

Suomen Kennelliitto jatkoi keskiviikkona maa- ja metsätalousministeriön kanssa keskustelua eläinten hyvinvointilaista. Tapaamisessa ministeri Jari Lepän kanssa nostettiin esille erityisesti Kennelliiton omavalvontaa sekä lausuntokierroksella laajasti kannatettua kaikkien koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) jakoi Kennelliiton huolet pentutehtailun ja harmaan koirakaupan kasvusta. Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen muistutti tapaamisessa, että ohjattu ja valvottu vastuullinen koirankasvatus ja harrastustoiminta tukevat laajasti koirien terveyttä ja hyvinvointia.  

Lehkonen korostikin Lepälle, erityisavustaja Risto Lahdelle sekä eläinten hyvinvointilakia valmistelevalle eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullolalle, että Kennelliitto haluaa tarjota asiantuntemustaan lain ja asetusten jatkovalmisteluun. Suomen Kennelliitosta tapaamiseen osallistuivat Lehkosen lisäksi toiminnanjohtaja Markku Mähönen ja yhteiskuntasuhteiden koordinaattori Erika Keppola.

Rekisteröinti ja tunnistusmerkintä tukevat tautien ja antibioottiresistenssin torjumista

Keskusteluun nousivat myös viime aikojen tapaukset, joissa laillisesti maahan tuoduilla löytökoirilla on todettu Suomessa erittäin harvinainen penikkatauti ja antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja. Maa- ja metsätalousministeri Leppä kertoi pääsiäisenä Karjalaisen haastattelussa, että hän on hyvin huolissaan tautiriskeistä.

Kennelliiton lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttavat eläintautien leviämisen ehkäisemistä ja antibioottiresistenssin torjumista. Lähes kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettua koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin velvoitetta peräänkuulutettiin laajasti myös muissa eläinten hyvinvointilain ehdotuksesta annetuissa lausunnoissa.

Toiminnanjohtaja Markku Mähönen avasi Lepälle, että eläinlääkärienkin käyttämä Kennelliiton koirarekisteri on maailman mittakaavassa hyvin pitkälle kehitetty. Tilastokeskuksen arvioimasta 800 000 koirasta Kennelliiton rekisterissä on noin 500 000 elossa olevaa koiraa.

Maaliskuun loppupuolella Kennelliitto vieraili Evirassa tapaamassa joukkoa eläinten hyvinvoinnin, rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän, tuonnin ja eläinten lääkitsemisen asiantuntijoita. Eläinten hyvinvointilain esitys on tällä tietoa menossa eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä.

Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ja toiminnanjohtaja Markku Mähönen antoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle Angela Cavillin kirjan suomenpystykorvasta. Sattuvasti ministeri kertoi omistaneensa pikinokkia ja ajokoiria

Lue lisää:

Kaikkien koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tukisivat eläinten hyvinvointilain tavoitteita – Kennelliitto antoi lausunnon

Suomen Kennelliitto antoi 6. huhtikuuta maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon luonnoksesta asetukseksi metsästysasetuksen muuttamisesta. Asetuksella muutettaisiin eräiden riistaeläinten rauhoitusaikoja. Kennelliitto pitää esitystä pääsääntöisesti erittäin hyvänä. Huomiota kiinnitetään muutamaan kohtaan metsäkanalintujen ja hirven rauhoitusaikoja koskevissa pykäläehdotuksissa.

Metsäkanalintujen rauhoitusaikojen muutoksella pyritään lisäämään metsästysmahdollisuuksia hyvinä lintuvuosina. Kennelliiton mielestä tämä on hyvin perusteltua. Tänä päivänä sekä Metsähallituksen että metsästysseurojen hallussa olevilla mailla metsästystä säädetään kiintiöillä. Asetusluonnoksessa esitetään, että samalla kun metsästysaikoja pidennetään, tehostetaan myös saalismäärien seurantaa. – Jos ja kun saalismäärät eivät nouse oleellisesti, ovat pidennetyt metsästysajat kestävällä pohjalla, toteaa Kennelliitto lausunnossaan.

Kennelliiton näkemyksen mukaan Luonnonvarakeskuksen riistakolmioihin perustuva metsäkanalintujen kannan arviointi on korkeatasoinen. Sitä pystytään jatkossa tukemaan ainakin jokaisessa yksittäisen linnunhaukkukoe-erän aikana tehtävän metsäkanalintulaskennan avulla. Suomen Pystykorvajärjestö ja Luonnonvarakeskus valmistelevat parhaillaan näiden tietojen siirtämistä sähköisesti Luonnonvarakeskuksen käyttöön, jotta lintukannoista saataisiin jatkossa vieläkin kattavampaa tietoa.

Metson rauhoitusaika on nykyisin Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueella lyhyempi kuin muualla maassa. Kennelliitto esittää, että metson rauhoitusaika olisi koko maassa sama, eli joulukuun 11. päivästä syyskuun 9. päivään. Perusteena tälle on se, että metsokanta on vahvistunut tietyillä alueilla. Asetuksella tästä voitaisiin kuitenkin poiketa.

Alueellinen riistakeskus olisi paras asiantuntija päättämään
hirven rauhoitusajasta

Hirven rauhoitusaikaan tehtävillä muutoksilla tehostettaisiin myönnettyjen pyyntilupien käyttöä. Kennelliitto esittää, että hirven rauhoitusaika tulisi antaa alueellisten riistakeskusten päätettäväksi siten, että yleinen rauhoitusaika on tammikuun 1. päivästä elokuun 31. päivään. Tämä pidentäisi hirvenmetsästyskautta.

- Hirvenmetsästyksen tehokkuuden takaamiseksi hirven metsästysajan tulisi olla tarpeeksi pitkä, kuitenkin siten, etteivät eläinsuojelulliset näkökohdat vaarannu, todetaan lausunnossa. Myös valikoivan metsästyksen mahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä pidempi metsästysaika on.

Kennelliitto esittää, että Riistakeskuksen Lapin aluetoimiston alueella hirven yleinen rauhoitusaika olisi tammikuun 1. päivästä elokuun 31. päivään ja syyskuun 21. päivästä lokakuun ensimmäistä lauantaita edeltävään päivään. Muualla maassa yleinen rauhoitusaika olisi tammikuun 1. päivästä lokakuun ensimmäistä lauantaita edeltävään päivään.

Hirveä ja muita hirvieläimiä saisi muualla kuin Lapin aluetoimiston piiriin kuuluvissa kunnissa metsästää vahtimalla pellolta syyskuun 1. päivästä lokakuun ensimmäistä lauantaita edeltävään päivään. Samoin muualla kuin Lapin aluetoimistoon kuuluvissa kunnissa saisi kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa ja valkohäntäpeuraa metsästää vahtimalla syyskuun 1. päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään. Vahtimalla saisi metsästää ainoastaan sellaisella peltoalalla, joka on viljelytukikelpoista.

Asetusluonnos

Asetusluonnoksen perustelumuistio

Kennelliiton lausunto 6.4.2018

Lisätiedot

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Jukka Lindholm
koe- ja kilpailutoimikunnan esittelijä, Suomen Kennelliitto
puh. 050 321 8714
jukka.lindholmkennelliitto.fi

Kuva: Sami Keränen

Kennelliitto järjestää kesällä leirin 12–17-vuotiaille nuorille ja heidän koirilleen. Suurleiri 2018 pidetään Pälkäneellä, Anna Tapion koululla 26.6.–30.6. Tule tapaamaan muita koirista kiinnostuneita nuoria, oppimaan uutta eri harrastuslajeista ja viettämään mukavaa aikaa koirasi kanssa.

Suurleiri kokoaa yhteen ison joukon koiraharrastuksesta kiinnostuneita nuoria. Leirille otetaan mukaan 60 nuorta. Leirillä tutustutaan erilaisiin koiraharrastuslajeihin. Lajeista ei tarvitse olla leirille tullessa aikaisempaa kokemusta.

Leirillä pääsee nauttimaan yhteisestä ajasta ja tekemisestä nelijalkaisen ystävän kanssa. Yhdellä leiriläisellä voi olla mukanaan yksi koira. Se voi olla leiriläisen oma tai muu entuudestaan tuttu koira. Koiran rodulla tai roduttomuudella ei ole väliä. Koiran on oltava leirin aikana 9 kk – 10 vuotta, terve ja rokotettu Kennelliiton rokotusmääräysten mukaisesti. Rokotustodistukset tulee ottaa mukaan leirille. Kiimaista narttua ei saa tuoda leirille.

Jokaisen osallistujan pitää pystyä huolehtimaan koirastaan itsenäisesti ja hallitsemaan se koulutuksissa. Koiralle on varattava leiriä varten mukaan metallihäkki tai pienelle koiralle muovinen kuljetusboksi. Kankaiset ns. kevythäkit ovat kiellettyjä.

Leiri on tarkoitettu vain Kennelliiton jäsenille. Leirin hinta on 240 euroa. Leirin hintaan kuuluu täysihoito ja vakuutus. Leirillä majoitutaan sisätiloissa. Leirille ei ole yhteiskuljetusta.

HUOM! Leirille osallistuvan on itse oltava Kennelliiton jäsen, vanhempien jäsenyys ei riitä.

Peruutusehdot:
Peruutustapauksissa ei ilmoittautumismaksua palauteta ilman lääkärin- tai eläinlääkärintodistusta.

Ilmoittaudu leirille

Lisätietoja
Juuso Tuulinen
juuso.tuulinenkennelliitto.fi
Puh. (09) 88730 207

Kuva: Jemina Immonen

Tilastokeskus on tarkistanut vuoden 2016 kulutustutkimukseen perustuvaa arviota koirien määrästä Suomessa. Uusien laskelmien mukaan maassamme oli vuonna 2016 noin 700 000 koiraa, kun ennakkotiedon mukaan koiria olisi ollut 800 000. Tutkimus perustuu kuluttajatalouksille tehtyihin haastatteluihin ja muihin tietolähteisiin, joiden tulokset on yleistetty koskemaan koko väestöä. Koirien tarkistetusta määrästä kerrotaan tarkemmin Tilastokeskuksen tutkija Tuomas Parikan tänään ilmestyneessä blogikirjoituksessa Tieto ja trendit -sivustolla.

Suomen Kennelliitossa ennakkotietoa 800 000 koirasta pidettiin erittäin huolestuttavana, koska sen paikkansapitävyys olisi merkinnyt alkuperältään tuntemattomien koirien määrän nopeaa kasvua Suomessa.  

- Kennelliiton rekisterissä on noin 510 000 elossa olevaa koiraa, joiden kasvattaja, vanhemmat ja terveys tunnetaan. Tarkistettu tieto 700 000 koirasta on sinänsä huojentava, että se on lähempänä meidän arviotamme 650 000 koiran kokonaismäärästä. Samalla kuitenkin vahvistui, että maassamme on lähes 200 000 rekisteröimätöntä koiraa, joista suuri osa lienee myös tunnistusmerkitsemättömiä. Tietoa näiden koirien alkuperästä, terveydentilasta ja luonteista ei ole keskitetysti millään taholla, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Rajat ylittävä laiton koirakauppa herättää laajaa huolta

Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja laitonta pentukauppaa. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnan yleisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Laittoman lemmikkikaupan kasvu herättää huolta Euroopan laajuisesti. Valtaosassa Euroopan unionin jäsenmaista ongelmiin on pyritty puuttumaan kaikkien koirien pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä. Jo nyt Suomessa olisi mahdollista merkitä koirat maakoodillisella mikrosirulla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi.

Velvoite koiran rekisteröintiin puolestaan mahdollistaisi muiden muassa sen, että löytökoiran omistaja olisi helpompi selvittää. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että valmisteilla olevassa eläinten hyvinvointilaissa maakuntien velvoitetta huolehtia löytöeläimistä ollaan lyhentämässä 10 päivään kuntien nykyisestä 15 päivästä.

Suomen Kennelliitolla on valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistetiedot nykyaikailla verkko- tai mobiilisovelluksilla. Kennelliitto on lukuisten muiden tahojen tavoin esittänyt kaikille koirille lakisääteistä rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää lausunnossaan luonnoksesta laiksi eläinten hyvinvoinnista.

Säätämällä koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä kansallisesti lisättäisiin viranomaisten mahdollisuuksia puuttua koirien salakuljetukseen ja pentutehtailun riskeihin, tehostettaisiin eläintenpitokiellon valvontaa ja ehkäistäisiin tarttuvien tautien leviämistä. Onkin odotettavissa, että laajojen eläinten hyvinvointia edistävien vaikutustensa lisäksi kaikkien koirien rekisteröinti ja tunnistusmerkintä myös laskisivat näihin toimintoihin liittyviä kokonaiskustannuksia.

Koiran hankinta kannattaa harkita tarkoin

Suomen Kennelliitto rekisteröi vuosittain lähes 50 000 koiraa, jotka on kaikki tunnistusmerkitty.

- Koiran hankintaa harkitsevan kannattaa perehtyä tarkkaan siihen, mitä koiran ottaminen merkitsee. Koiranomistaja sitoutuu olemaan ihmisen parhaan ystävän tuki ja turva kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Koira voi elää yli 10-vuotiaaksi. Se tarvitsee päivittäin liikuntaa ja virikkeellistä, rodunomaista toimintaa sekä laadukasta ruokaa ja hyvää hoitoa, painottaa Harri Lehkonen.

Kun koiran hankkii vastuulliselta kasvattajalta, on edellytykset saada mahdollisimman paljon tietoa koiran taustoista sekä neuvoja ja tukea koiran kanssa elämiseen.

Lisätietoja:

Harri Lehkonen
hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kennelliitto
puh. 050 329 2188
harri.lehkonenkennelliitto.fi

Kuva: Hannu Huttu

Ensi tiistaina 24. huhtikuuta vietetään jo 12. kertaa valtakunnallista Koiranpäivää. Tänä vuonna päivällä tuodaan esille koiraharrastuksen tuomaa iloa ja hyvinvointia niin neli- kuin kaksijalkaisillekin. Ihmisen parasta ystävää voi juhlistaa jakamalla omat harrastustuokiot somessa #koiranpäivä ja osallistumalla tapahtumiin eri puolilla Suomea.

Koiranpäivänä kennelpiirit ja erilaiset paikallisyhdistykset ovat perinteisesti järjestäneet omia tapahtumiaan. Kennelpiirien ja niiden jäsenyhdistysten kautta voitkin helposti löytää uuden harrastuksen itsellesi ja koirallesi. Koiranpäivänä on hienoja tilaisuuksia tutustua erilaisiin koiraharrastusmahdollisuuksiin.

Alla on listattu Kennelliitolle ilmoitettuja tapahtumia ympäri Suomea. Haasta perheesi, kaverisi ja tuttavasi mukaan viettämään Koiranpäivää yhdessä juuri teille sopivalla tavalla! Jakakaa harrastuksenne myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #koiranpäivä.

Helsinki 24.4. Koiranpäivä Narinkkatorilla kello 12–20

Helsingin seudun kennelpiiri ry yhteistyössä Suomen Kennelliiton kanssa järjestävät koko perheen iloisen koiratapahtuman Kampin Narinkkatorilla. Tule tutustumaan muiden muassa pallopaimennukseen, koiratanssiin, rally-tokoon, Nose Workiin ja avustajakoiriin. Kennelliiton teltalla voit tutustua OmaKoira-sovellukseen ja keskustella asiantuntijoidemme kanssa koiran hankinnasta ja hoidosta. Mukana tapahtumassa ovat myös Kennelliiton kaveri- ja lukukoirat, Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistys, Suviera sekä Royal Canin.

Kuva Aino Pikkusaari

Lisätietoja tapahtuman Facebook-sivulta ja kennelpiirin sivuilta. 

Kirkkonummi 24.4. kello 17–18.30

Kirkkonummen kaverikoirat vierailevat Masalan kirjastossa. Tule rapsuttelemaan, juttelemaan ja olemaan yhdessä kaverikoirien kanssa. Voit tehdä itsellesi pinssin kaverikoirien kuvista. Lisätietoja tapahtumasivulta.

Askola 24.4. kello 18

Askola Country Dogs ry järjestää tapahtuman Monninkylän torilla valtakunnallisen Koiranpäivän merkeissä. Ohjelmassa on lajiesittelyitä, ACD:n toiminnan esittelyä, nakinsyöntikilpailua sekä koirien älypelejä. Mukana myös Askolan oma koiratarvikkeiden myyjä Koijarin Tassutarvike. Tervetuloa mukaan puuhastelemaan yhdessä ja tutustumaan koiramaiseen toimintaan! Tapahtumasivulle täältä.

Seinäjoki Koirakulkue 24.4. kello 18

Etelä-Pohjanmaan kennelpiiri ry järjestää perinteisen koirakulkueen. Kokoontuminen Lakeudenpuiston parkkipaikalla. Lisätietoja kennelpiirin sivuilta.

Tampere 24.4. kello 9 alkaen

Kauppakeskus Tullintori sallii koirat tiloissaan Koiranpäivästä alkaen.

Lempäälä Match show ja junior handler -kilpailu 24.4. klo 18-21

Pohjois-Hämeen kennelpiirin nuorisojaosto ja Kuokkalan koulun 5. luokkalaiset järjestävät Koiranpäivän Match Show’n, jossa koululaisetkin valitsevat omat suosikkinsa. Paikalla on myös kahvio. Tuotto menee lyhentämättömänä nuorten leirikoulujen tukemiseen. Ilmoittautuminen alkaa kello 17.00. Paikkana Ideaparkin parkkipaikan Prisman pääty. Lisätietoja tapahtuman Facebook-sivuilta ja kennelpiirin sivuilta.

Sastamala Koiraharrastuslajien esittelyjä ja lelukoirakilpailu 24.4. kello 18–20

Tmi Viljanen Sari järjestää koiraharrastuslajien esittelypisteitä Kaukolan koulun pihalla. Lapsille lelukoirakilpailu kello 18 (osallistumismaksu 2€, kaikki lapset palkitaan pokaalein ja ruusukkein). Koiratarvikemyyntiä ja koirien valokuvausta.

Siltakylä 24.4. ja 28.4.

Kennel-Rehun tehtaanmyymälältä (Teollisuuskuja 7) lähtee tiistaina yhteislenkki. Lauantaina luvassa on match show ja Etsijäkoirayhdistyksen näytös.

Joensuu 24.4. Agilitytapahtuma ja kisatreenit 24.4. kello 17–21

Joensuun Agilityurheilijoiden tapahtumassa Pärnavaaran urheilukeskuksessa on mahdollisuus tutustua agilityyn, seurata hauskaa houkutusten highway -esitystä ja kokeneemmat voivat osallistua kisanomaisiin treeneihin. Kello 17 alkaen Tanhupallon karvamatoagilityn innoittamana agilitya lelukoiran tai minkä tahansa turrikan kanssa! Tämä piste on ulkokentällä, joten onhan agilitykaveri semmoinen, jonka tassut saa tarvittaessa pestyä kotona. Yhteistyössä Pärnävaaran Koiraurheilukeskuksen kanssa Best In Jokke, KoirAkat ja Peten Koiratarvike.

Lisätietoja tapahtumasivulta ja Joensuun Agilityurheilijoiden verkkosivuilta.

Varkaus 24.4. Kaverikoiravierailuja

Varkauden Tassukamujen koirakot tekevät muutaman pienen tempauksen Koiranpäivän merkeissä. Koirakot käyvät päivän mittaan kertomassa kaverikoiratoiminnasta paikallisissa eläintarvikekaupoissa, Rahulassa sekä Mustissa ja Mirrissä.

Turku 24.4. Koko perheen tapahtuma kello 18–20

Varsinais-Suomen kennelpiiri ry järjestää koko perheen tapahtuman Kupittaan Kaivokentällä. Luvassa on paljon kivaa ohjelmaa: vetokoirat vetävät lapsia kärryillä, koiratanssiesitys (säävaraus), Kennelliiton kaverikoirat ovat rapsuteltavina, alle 7-vuotiaille on lapsi ja koira -kilpailu, lelukoirakilpailu, makkarakisa, arpajaiset ja puffetti. Tapahtumaa sponsoroi Pet-Vet Oy. Tutustu ohjelmaesitteeseen ja piirin verkkosivuihin.

Parainen 24.4. kello 18.30–19.30

Koiranpäivän kunniaksi Paraisten koiraharrastajien yhdistys Par-Hau ry järjestää kaikille kaupungin koiranomistajille tarkoitetun yhteislenkin. Reittinä Paraisten Siltakierros. Lähtö Bustikselta ja kuljetaan Rantatien puoleista Suntin reunaa kohti vierasvenesatamaa. Torisillan ylitettyämme mutkittelemme Vanhan Malmin kujien kautta ja sitten kirkon puoleista Suntin rantaa pitkin takaisin Bustikselle.Tervetuloa mukaan kaikki koirat, koiranomistajat ja koiranystävät!

Nurmes 24.4. Kouluvierailuja

Nurmeksen Seudun Kennelkerho ry vierailee molemmilla kunnan peruskouluilla Koiranpäivänä.

Kemi Koiranpäivän perinteinen Match Show kello 18–20

Kemin Seura- ja Palveluskoirakerho ry. järjestää perinteisen Koiranpäivän Match Show'n Kemin vanhalla kauppatorilla klo 18.00, ilmoittautuminen alkaa kello 17.  Tuotto menee lyhentämättömänä Meri-Lapin Eläinsuojeluyhdistykselle. Järjestämme yhdistykselle myös ruoka- ja tavarakeräyksen tapahtuman yhteydessä. Mukana tapahtumaa sponsoroimassa Hau-Hau Champion, Centtilä, Nutrolin, Korvenkoiran Hurttahotelli sekä koirahieroja Teresa Tuomela. Lisätietoja tapahtumasivulta .

Iisalmi 24.4. Koiranpäivän tapahtuma kello 18–20

Pohjois-Savon Kennelpiiri ry järjestää Iisalmen torilla tapahtuman, jossa on luvassa muiden muassa rotuesittelyjä ja Vuoden Koiran palkitseminen! Tutustu ohjelmaan ja piirin sivuihin.

Lahti 24.4. Koiranpäivän Match Show kello 18

Salpausselän kennelpiiri ry järjestää match shown Jokimaan ravikeskuksessa. Paikalla voi tehdä myös kiva koirakansalainen-testejä, osallistua lapsi ja koira -kilpailuun, junior handler-kilpailuun sekä tutustua rally-tokoon. Tapahtuman tuotto lahjoitetaan Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistykselle. Ilmoittautuminen alkaa klo 17.00 ja arvostelu alkaa klo 18.00.